Huutokauppa Helander sai vuoden 2018 päätteeksi mieluisan tehtävän: etsiä presidentti Kekkoselle kuuluneelle kalustolle uuden sijoituspaikan. Kysyimme myös yleisön mielipidettä siitä, minne kalusto olisi parasta lahjoittaa. Saimme satoja ehdotuksia ja luimme niistä jokaisen. Lämmin kiitoksemme kaikille ideointiin osallistuneille!
Presidentti Kekkosen kalustokokonaisuus on peräisin Presidentinlinnan yksityistiloista. Kokonaisuuteen kuuluu kolme kristallivalaisinta sekä komeita rokokootyylisiä kalusteita: mahalipasto, pari pikkulipastoja, vitriini, pari nojatuoleja, sohvapöytä ja sohva.
Saaja valittiin satojen ehdotusten joukosta
Presidentti Kekkoselle kuulunut kalusto oli esillä Helanderilla tammikuun ajan. Esineistön omistaja oli antanut meille tehtäväksi etsiä kokonaisuudelle uuden hyvän kodin. Kysyimme myös yleisön mielipidettä asiasta ja saimmekin runsaasti ehdotuksia. Ne olivat hyvin perusteltuja ja erinomaisen kekseliäitä, monet myös varsin nokkelia ja hauskoja!
Saajaksi valikoitui lopulta paljon ehdotettu Pielaveden kunta. Raadin kannan ratkaisi presidentin oma henkilöhistoria: Juho ja Emilia Kekkosen vanhin poika Urho Kaleva syntyi Pielavedellä sijaitsevassa Lepikon torpassa syyskuun kolmantena päivänä vuonna 1900. Vaikka tuleva presidentti vietti nuoruutensa suurelta osin Kainuussa, hänen suvullaan on vahvat siteet juuri Savoon. Lisäksi raati koki hyvänä asiana sen, että kalusto löytää uuden sijoituspaikkansa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Pielaveden kunnanjohtaja Vilma Kröger on tiedosta hyvin iloinen.
”Meillä on kalustolle erinomainen paikka kunnan valtuustosalin rakennuksessa”, Kröger kertoo. ”Tila on yleisölle avoin, joten esimerkiksi Lepikon torpassa käyvät vieraat ovat tervetulleita tutustumaan myös presidentin kalustoon.”
Kokonaisuutta ei sijoiteta Lepikon torppaan, sillä torpan miljöö on huolella suunniteltu vastaamaan 1900-luvun alun ulkoasuaan. Näihin puitteisiin ei Presidentinlinnan ylellinen rokokookalusto sopisi.
Uuteen kotiinsa kalusto kuljetetaan lähiviikkoina. Pielaveden kunta tiedottaa, milloin näyttelytila valmistuu ja avautuu yleisölle.
Tällaisena presidentin muistamme. Meneillään Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous ETYK Helsingissä 30.7.–1.8.1975. Eturivissä vas. SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa, ulkoministeri Olavi J. Mattila, pääministeri Keijo Liinamaa ja presidentti itse. Kuva: Tapio Korpisaari. Helsingin kaupunginmuseo.
Mutta entäs..?
Saimme lukuisia ehdotuksia, joissa kalustoa ehdotettiin huutokaupattavaksi ja siitä saatujen varojen ohjaamista erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Idea on periaatteessa toki hyvä; Helander osallistuu mielellään hyväntekeväisyystempauksiin ja myös kaikki ylijäämätavaramme kulkeutuu sosiaaliseen auttamistyöhön keskittyvälle järjestölle. Presidentin kaluston museaalinen arvo on kuitenkin rahallista merkittävämpi. Hyväntekeväisyyteen ei siis olisi kertynyt suurtakaan summaa, mutta hieno kulttuurihistoriallinen kokonaisuus olisi pirstoutunut eri omistajien haltuun. Siksi etsimme lahjoituksen saajaksi tahoa, jolla olisi mahdollisuus asettaa kalusto näytteille, ikään kuin meidän kaikkien yhteiseksi omaisuudeksemme.
”Voisiko kaluston lahjoittaa hyväntekeväisyyteen?”
Ehdotusten joukossa mainittiin usein myös Tamminiemi. Presidentti Kekkosen kotimuseo on kuitenkin Presidentinlinnasta erillinen miljöö omine esineistöineen. Mikäli kalustoa taas olisi tarjottu johonkin suurista museoistamme, olisi kokonaisuuden joutuminen pitkiksi ajoiksi varastoon ollut todennäköinen vaihtoehto, sillä valitettavasti monet niistä kamppailevat nykyään resurssi- ja tilaongelmien kanssa.
Kalustekuva: Aki Syrjäläinen / Huutokauppa Helander
