Kesäkuun kaksipäiväinen kuukausihuutokauppa pidetään tulevana viikonloppuna, Helsingin Viikissä. Yli 1200 kohteen huutokaupasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin, sillä esineiden kirjo on sekä laaja että tasokas. Helanderin meklari Mika Sirén poimi kesäkuun huutokaupan tarjonnasta muutaman kiinnostavan esineen.
Kuvassa Meklari Mika Sirén. Kuva: Erkki Laine, Huutokauppa Helander.
Kohde 435 / Hopeamalja, Georg Jensen / Tanska.
Georg Jensen (31.8.1866 Radvaad, Tanska – 2.9.1935 Hellerup) oli tanskalainen hopeaseppä ja muotoilija. Jensen aloitti hopeasepän opintonsa jo 14-vuotiaana. Vuosien 1895-1901 välillä Jensen opiskeli myös kuvanveistoa, Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa. Opintojensa jälkeen hän perusti luksustavarayritys Georg Jensen Sølvsmedien, elettiin vuotta 1904.
Kohde 435 / Hopeinen malja, suunnittelija Georg Jensen.
Georg Jensen Sølvsmedie on toiminnassa vieläkin, yli 100 vuotta myöhemmin. Vuonna 1935, Georg Jensenin kuoltua hänen poikansa Jørgen Jensen otti yrityksen haltuunsa. Jørgen ryhtyikin laajentamaan valikoimaa tuomalla yritykseen muotoilijoiden kuten Finn Juhlin, Verner Pantonin sekä Arne Jacobsenin suunnittelemia tuotteita. Vuonna 1973 Geroge Jensen Sølvsmedie otti ison askeleen eteenpäin, kun yritys osti tunnetun tanskalaisen posliinitehdas Royal Copenhagenin. Yritys myy nykypäivänä kelloja, koruja, hopeaa sekä kaikenlaisia sisustusesineitä.
Georg Jensenin suunnitteleman tuotteet ovat harvinaista herkkua huutokaupoissa. Joten jos kohdenumerolla 435 huutokaupattava, Jensenille hieman epätyyppillinen hopeamalja (kuva yllä) tai kohdenumerolla 847 huutokaupattavat, perinteisemmin yrityksen muotokieltä noudattavat teräsastiat kiinnostavat sinua, niin nyt on hyvä aika huutaa nee itselleen! Huutokaupasta löytyy myös Royal Copenhagenin valmistamia esineitä, kuten kohdenumerolla 181 (kuva alla) myytävä keraaminen astia.
Kohde 181 / Royal Copenhagen / keramiikka-astia / Flora danica.
Kohde 1194 / Palvelijafiguuri / Kiina / Ming-dynastia.
Ming-dynastia (1368 – 1644) oli Kiinan viimeinen oma dynastia, jota hallitsi yhteensä 16 eri keisaria. Aikaa kuvaillaan Kiinan yhtenä kukoistuskautena.
Ming-dynastian kukoistuskauden ansiosta paikallinen posliiniesineiden valmistus sekä vienti nousivat ennätykselliselle tasolle. Uusien keksintöjen ansiosta, kiinalaisten valmistamat bambulaivat nousivat myös maailman maineeseen ja niitä pidettiin aikansa parhaina aluksina.
Kirjallisuus, maalaustaide, runous, taidekeramiikka, musiikki sekä erilaiset kiinalaiset oopperat kukoistivat Ming-dynastian aikaan. Erityisen rikasta kulttuurielämää elettiin Yangzi nimisessä laaksossa, joka oli aikanaan yksi Kiinan vauraimpia alueita.
Erityisesti keramiikka- ja posliinituotannostaan tunnetut kiinalaiset veivät arviolta 16% maan tuotannosta eurooppaan. Vientituotteet poikkesivat kuitenkin sen muusta esineistöstä, sillä tavarat oli suunniteltu varta vasten eurooppalaiseen makuun sopiviksi. Suurin osa Ming-dynastian posliini- ja keramiikkaesineistä valmistettiin Jiangxin sekä Fuijian provinienssissa, kuuluisissa keisarillisissa tehtaissa.
Kohde 1194 / Palvelijafiguuri / Kiina / Ming-dynastia (1368-1644).
Ajalleen, sekä monelle sivilisaatiolle tunnusomaisesti, myös Kiinalaiset hautasivat kuolleensa suurin ja usein rituaalisin menoin. Kuten egyptin faaraoita tai rooman keisareita, kunnioitettiin myös kiinalaisia suurmiehiä ja -naisia, erilaisilla hautamonumenteilla sekä esineistöllä. Perinteet ylsivät myös ihan tavallisten ihmisten hautamenoihin.
Yksi Ming-dynastian aikaisista haudoista löydetty esine on ns. palvelija- tai hautafiguriini. Monesti jaden vihreällä, sekä okran sävyllä lasitettu figuriini kuului useimmiten monen samanlaisen figuriinin sarjaan. Puhuttiin ns. ”Sedan kantajista”.
Sedan oli kiinalainen kantotuoli, jonka päällä arvostettu henkilö istui ja jota palvelijat kantoivat. Nämä pienet Sedan-kantaja hautafiguriinit sijoitettiin haudattavan viimeiselle leposijalle, ikäänkuin kantamaan häntä tuonpuoleiseen. Kohdenumerolla 1194 myytävä figuuriini on asiantuntijan arvion mukaan Ming-dynastian aikainen, mahdollisesti alunperin haudassa ollut palvelijafiguriini. Figuriinin pää on irroitettavissa oleva erillinen osa, jonka takia ne myös hajosivat usein. Myös tämän figuriinin kohdalla pää on mahdollisesti korvattu myöhemmin.
Kohde 41 / ANTON BUSCHELBERGER (1869-1934) / signeerattu / karhunpennut puussa.
Anton Buschelberger (9.9.1869, Eger – 3.6.1934, Dresden) oli saksalainen kuvanveistäjä, kuten hänen isänsä. Buschelberger valmisti useimmiten pronssista realistisia eläinaiheisia veistoksia. Buschelberger opiskeli Münchenin taidekoulussa, ja toimi ison osan urastaan freelancerina. Aktiivisimmillaan hän oli iästään huolimatta 1920-luvulla. Anton Buschelbergerin veistoksia voi nähdä Saksan huutokaupoissa, mutta Suomessa ne eivät ole ihan jokapäiväistä herkkua.
Muihin huutokaupattaviin veistoksiin pääset tästä!
Kohde 41 / ANTON BUSCHELBERGER (1869-1934) / signeerattu / karhunpennut puussa.
Kohde 170 / paistiottimet / ROBT F. MOSLEYS & CO / 1800-luvun loppu.
Robt F. Mosleys & Co oli englantilainen, vuonna 1861 perustettu aterimia valmistava yritys. Yrityksen peruisti Robert Fead Mosley (1841 – 1921). Yritys kasvoi pikkuhiljaa koko 1860- ja 1870-lukujen ajan. Vuonna 1881 mennessä yritys työllisti 240 työntekijää, joka teki siitä yhden suurimmista Sheffieldin alueella toimineista yrityksistä. Robt F. Mosleys & Co lopetti toimintansa vuonna 1968.
Robt F. Mosleys & Co valmistavat, tulevana viikonloppuna huutokaupattavat metalliset paistiottimet on merkitty yrityksen nimellä. Ottimien kahvaosat on valmistettu luusta. Ottimien mukana tulee alkuperäisrasia.
Kohde 170 / paistiottimet / ROBT F. MOSLEYS & CO / 1800-luvun loppu.
Kohde 574 / Gunvor Olin-Grönqvist / ARABIA.
Gunvor Agnes Margareta Olin-Grönqvist (21.1.1928 Espoo – 28.8.2005 Helsinki) oli suomalainen keramiikkataiteilija.
Gunvor Olin-Grönqvist työskenteli Arabian taideteollisuus- ja taideosastoilla vuosien 1951-1993 välillä. Hän suosi valmistamiensa esineiden materiaalina keramiikkaa, josta hän muotoili niin käyttö- kuin taide-esineitäkin. Gunvor käytti teoksissaan usein GOG-merkintää. GOG on suora johdannainen hänen nimensä etukirjaimista.
Moni muistaa Olin-Grönqvistin tuotannon kuuluisat keraamiset sipulit. Kohdenumerolla 574 huutokaupattava, Olin-Grönqvistin valmistama punajuuri onkin naturalistisessa aiheessaan taiteilijalle hyvin tyyppillinen, toisaalta se poikkeaa hiukan hänen tuotannostaan yltiörealistisella estetiikallaan. Kiinnostavaa nähdä mitä tämän kohteen hinnaksi muotoutuu.
Kohde 574 / Gunvor Olin-Grönqvist / ARABIA.
Kohde 1046 / Kashmir / Intia / Käsinsolmittu matto / silkki / 265×180 cm.
Kashmir on Intian, Pakistanin ja kiinan keskenään jakama alue. Intialla on Kashmirista sekä pinta-alaltaan (62%) että väestöllisesti suurin alue (yli 70%). Intian alueita kutsutaan nimillä Jammu ja Kashmir. Pakistanin hallitsee Kashmirin pohjois- ja luoteisalueella, kun taas Kiinalla on näistä kolmesta pienin alue, Kashmirin itäosassa.
Silkistä valmistetuissa Kashmir-matoissa värit heräävät henkiin samalla kun silkki kiiltää. Tällainen ylellinen käsinsolmittu matto vie nopeasti huomion itseensä eikä käy tylsäksi. Kashmir-matoissa yleisimmät aiheet ovat kukat, eläimet, linnut ja puutarhat. Usein saatat löytää myös Medaljonki-kuvion matosta.
Katso huutokaupan käsinsolmittujen mattojen tarjonta tästä!
Kohde 1046 / Kashmir / Intia / Käsinsolmittu matto / silkki / 265×180 cm.
Kesäkuun huutokauppa
Huutokauppa la-su 17.-18.6. klo 11:00- (Lauantaina myydään kohteet 1-820, sunnuntaina kohteet 821-)
Näyttö to-pe 15.-16.6. klo 12.-19:00 sekä la-su klo 10-11:00.
Lue lisää kesäkuun huutokaupan aikatauluista!
{{cta(’94c0f22c-51b9-4325-9a95-70192e44ca7b’)}}
Teksti: Jenny Sirén, Joonas Mutkala
Kuvat: Huutokauppa Helander.
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
{{cta(’5b432e79-c4d6-4c21-afba-1d9302099cd4’)}}
{{cta(’41b8610b-41b5-4e91-a2d2-f49a6734de2d’)}}
{{cta(’901b3957-ee5e-43b9-8806-be32a332a11d’)}}
{{cta(’f0ced0d8-9a3a-41a6-8cce-78ac554f030a’)}}
{{cta(’ee3feeb2-fe8b-45c1-886b-f30fd3739b2d’)}}
