Kuva: Kenraalimajuri Paul Kraatz (1863-1926)
Elokuun huutokauppa (ke-pe 30.8.-1.9.) tarjoaa suuren määrän militariaa. Erikoisen militariatarjonnasta tekee harvinaislaatuisten esineiden lisäksi niiden provenienssi. Suomalaisen Kenraalimajuri Paul Kraatzin (1863-1926) kokoelmiin kuuluneet esineet kertovat hienoa tarinaa niin Suomen kuin Venäjänkin sotilashistoriasta.
Kohde 2152: Pyhän Annan kultaristi, provenienssi Paul Kraatz.
Kohdenumerolla 2152 myytävä kultaristi on Schlesvig-Holsteinin Herttuan Kaarle Fredrikin, vuonna 1735 perustaman Pyhän Annan ritarikunnan kunniamerkki. Vaimonsa Annan kunniaksi perustetun ritarikunnan tunnusmerkkejä jaettiin venäjän armeijan sotilaille, tunnustuksena erinomaisesta palveluksesta. Armeijan palveluksessa olevat saivat usein miekoin koristellun merkin. Kunniamerkki saatettiin myöntää myös virkamiehelle.
Ritarikunnan motto ”Amantibus Justitiam, Pietatem, Fidem”, suomennettuna ”Niille, jotka rakastavat oikeutta, hyvyyttä ja uskollisuutta” kuvastanee hyvin tunnusmerkkien jakoperusteita. Lyhyen aikaa Venäjällä vuonna 1762 hallinnut keisari Pietari III jakoikin kyseisiä kultaristejä tiuhaa tahtia, toisin kuin hänen seuraajansa keisarinna Katariina II. Seuraavassa huutokaupassa myytävästä Pyhän Annan tunnusmerkin mukana tulee kaksi kiinnitysnauhaa, mutta ristin keskiosa on kadonnut ajan saatossa.
”Amantibus Justitiam, Pietatem, Fidem”
Kohde 2152, Pyhän Annan kultaristi ja kaksi nauhaa nappikiinnitykseen.
Kohteet 2150 & 2151: Pyhän Stanislauksen pieni kultaristi,
provenienssi Paul Kraatz.
Keisarillinen pyhän Stanislauksen ritarikunta oli vuonna 1765 perustettu, mutta vuonna 1831 Venäjään liitetty ritarikunta. Stanislauksen ritarikunta oli toiminnassa aina vuoteen 1917 saakka, jolloin Venäjän Keisarikunta hajosi.
Pyhän Stanislauksen kunniamerkkiä käytettiin pääasiassa virkamiehiä palkittaessa. Ritarikunnan perusti Stanislaw Poniatowski niminen herra vuonna 1765. Stanislaw Poniatowski oli silloinen Puolan kuningas sekä Liettuan suuriruhtinas.
Ritarikunta jaettiin kolmeen luokkaan vuonna 1839, ja ei kristityt saivat oman merkkinsä vuonna 1844. Kristikuntaan kuulumattomien merkissä pyhän Stanislauksen nimimerkki on korvattu mustalla venäläisellä kotkalla.
Kohde 2150, Pyhä Stanilauksen pieni kultaristi, 14k.
Kohde 2153: Suuriruhtinas Nikolain Kaukoidän matkan (1890-91) jetoni, provenienssi Paul Kraatz.
Venäjän keisarikunnan kruununprinssi, myöhemmin Venäjän keisariksi noussut Nikolai II teki matkan Kaukoitään vuosien 1890 ja 1891 aikana. Matkan pituus oli yli 51 000 km ja sitä matkattiin sekä rauta- että vesiteitse. Syyt matkan aloittamiseen olivat poliittiset mutta liittyivät myös Vladivostokin rautatien rakennustöiden avajaisiin. Matkan virallinen osuus käsitti itse asiassa alun perin vain avajaiset, mutta silloinen kruunuprinssi Nikolai ymmärsi matkan poliittisen arvon.
Matkansa aikana tuleva keisari vieraili muun muassa Kreikassa, Japanissa, Kiinassa sekä Egyptissä. Japanissa Nikolai II tapasi Japanin prinssin, Arisugawa Takahiton. Muutama päivä tapaamisen jälkeen japanilainen poliisi yritti murhata Nikolain. Nikolai II onneksi hänen serkkunsa, Kreikan prinssi Georgios pelasti tilanteen huitaisemalla kävelykepillään hyökkääjän pienen miekan pois tämän käsistä. Edellä mainittua murhayritystä lukuun ottamatta, 4.11.1890 alkanut matka sujui hyvin. Matka päättyi Nikolain II saapuessa Pietariin 16.8.1891.
Paul Kraatz työskenteli ammusvarastomekaanikkona Pamjat Azova –laivalla, jolla Nikolai II matkasi muun muassa Triestestä Egyptiin. Kyseisiä Kaukoidän matkan jetoneita ei todennäköisesti kovin moni ole saanut.
Kohdenumerolla 2153 huutokaupattava riipus on valmistettu pääosin 14 k kullasta. Riipuksen toisessa päässä roikkuva pieni jetoni on valmistettu 20k kullasta. Kyseessä on hyvin harvinainen jetoni.
Riipuksen leima: Pietari NP (Nicholas & Plinke), provenienssi Kenraalimajuri Paul Kraatz. Pelastusrenkaan valkoisessa emalissa on pieniä vikoja. Korkeus n. 4 cm. Kohteeseen kuuluu lisäksi valokuva Kraatzista Nagasakissa, Japanissa.
Kohde 2153, Suuriruhtinas Nikolain Kaukoidän matka (1890-91) jetoni.
Kohde 2137 ja 2138 / Keisarinna Alexandran Punainen Ristijetoni,
provenienssi Paul Kraatz.
Keisarinna Alexandran punainen ristijetoni syntyi keisarinnan halusta jakaa jetoneita myös niille, jotka olivat lahjoittaneet lääkkeitä, uniformuja yms. Lisäksi keisarinna halusi muistaa jetoneillaan niitä, jotka olivat palvelleet kunnioitettavasti joko kenttäsairaaloissa tai sotilasjunissa.
Keisarinna Alexandran Punaisia Ristijetoneita on useita erilaisia, kuten emaloimaton sekä kullatusta pronssista valmistettu versio. Eri materiaalien lisäksi Punaisia Ristijetoneita valmistettiin sotien mukaan. On olemassa esimerkiksi Japanin sodan sekä ensimmäisen maailmansodan aikaiset jetonit.
Huutokaupattavana (kohdenumeroilla 2137 sekä 2138) on kaksi erilaista jetonia, toinen on Japanin sodan aikana saatu jetoni (1904-1905) ja toinen on vuosien 1914-1916 välissä myönnetty kunnianosoitus.
Kohde 2133 / Valokuva SOKOL -torpedoveneestä, 22.8.1895, provenienssi Paul Kraatz.
Vuonna 1894 Venäjä tilasi Sokol nimisen torpedoveneen ja se määrättiin rakennettavaksi. Vene valmistuikin Englannissa jo seuraavan vuoden tammikuussa 1895.
Sokolo oli 190 metriä pitkä, painoi 220 tonnia ja saavutti yli 30 solmun nopeuden. Sokolin nimi vaihdetiin myöhemmin nimeen ”Prytkiy” (1902) ja se tarkoittaa suomeksi käännettynä nopeaa. Sokol luokiteltiin uudelleen vuonna 1915 miinanraivausveneeksi ja sen ”ura” päättyi vuonna 1922, kun vene purettiin.
Elokuun huutokaupassa kohdenumerolla 2133 myytävä valokuva kyseisestä torpedo- ja miinaraivausveneestä on otettu kahdeksan kuukautta sen valmistumisesta.
Kenraalimajuri Paul Kraatz (1863-1926)
Paul Nikolai Alexander Kraatz (s. 17.1.1863 Viipuri – k. 30.6.1926 Helsinki) oli suomalainen, Venäjän armeijassa toiminut kenraalimajuri sekä senaattori. Kraatz opiskeli Viipurin ruotsalaisessa reaalikoulussa, josta hän siirtyi koneinsinööriopintoihin, valmistuen vuonna 1883.
Huhtikuussa 1886 Kraatzn aloitti teknikkona Venäjän keisarillisen laivaston insinöörimekaanikkokunnassa. Elettiin aikaa, jolloin Venäjän laivasto oli maailman kolmanneksi suurin, heti Iso-Britannian sekä Ranskan laivastojen jälkeen.
Toimittuaan hetken Kreikan kuningattaren merikapaasina 1890 luvun alkupuolella, Kraatz siirtyi risteilijä Pamjat Azovanan ammusvarastomekaanikoksi, josta matka jatkui edelleen eskaaderipanssarilaiva Poltavaan.
1899 Kraatz siirtyi meriltä satamamekaanikoksi Pietarin satamaan, toimien samalla myös nk. elektroteknikkona. Kraatz kohosi tehtävissään satamainsinööriksi 1900-luvun alkupuolella.
Kraatz siirtyi satamainsinöörin töistä 2. Baltian meriekipaasiin palvelukseen, toimien siellä vuosina 1908-1909. Hänet ylennettiin Venäjän laivaston insinöörimekaanikkokunnan everstiksi 11.4.1909.
Samana vuonna Kraatz siirtyi myös Suomen senaatin palvelukseen. Kraatz hoiti Venäjällä pitkän sotilasuran tehneistä sekä Suomessa asuvista venäläisistä koostuvassa ns. Markovin, eli Suomen senaatissa useita eri tehtäviä. Näihin lukeutuivat mm. kamari- ja maanviljelystoimikunnnan, kirkollistoimituskunnan, sekä kauppa- ja teollisuustoimituskunnankin päällikön töitä. Kraatzille myönnettiin insinöörimekaanikkokunnan kenraalimajurin arvo vuonna 1913. Kyseessä on siis kolmanneksi korkein maavoimien sotilasarvo.
Käy katsomassa kaikki yli 60 militaria kohdetta luettelostamme! Huutokaupan militariatarjontaan mahtuu muun muassa AUK- ja RUK-merkkejä, Keisarillisen Venäjän laivaston kurssimerkki sekä Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin 100-vuotismerkki.
Elokuun huutokauppa:
Näyttö: ke 30.8.2017 -pe 1.9.2017, klo 12-17:00
Huutokauppa: ke 30.8.2017 – pe 1.9.2017, klo 17:00 eteenpäin
Kohdejako huutokaupassa: kohteet 1-1000 keskiviikkona, 1001-2000 torstaina ja 2001-3000 perjantaina)
Teksti: Joonas Mutkala
Editointi: Jenny Sirén
Kuvat: Esinekuvat Huutokauppa Helander
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
{{cta(’693a6533-b8e9-4c18-ab09-03b2dd594218’)}}
{{cta(’14bca7ff-d242-48ac-8a93-7ddea6114057′)}}