Kulttuurisesti arvokas alkuperäinen Suomi-yhtiön sisustuskokonaisuus muotokuvamaalauksineen etsii uutta omistajaa Helanderin joulukuun huutokaupassa. Näin merkittävä kokonaisuus suomalaista yrityshistoriaa on vaihtanut omistajaa aniharvoin, jos koskaan. Tässä blogissa kerromme vielä lopuista Suomi-yhtiön muotokuva maalauksissa olevista henkilöistä.
Kohde 182, Kuvassa Erik Ossian Wuorenheimo, muotokuvan on maalannut Antti Favén ja se on signeerattu 1912
Moutokuvien mallit
Vakuutusyhtiö Suomen perustajajäsen ja ensimmäinen toimitusjohtaja 1890-1905 Edvin Efraim Kaslin (1856, Vaasa – 1905, Helsinki), sign. Eero Järnefelt 1903
Vakuutusyhtiö Suomen perustaja Edvin Efraim Kaslin oli lannistumaton ja tarmokas vakuutusjohtaja ja liikemies. Hän nosti Suomi-yhtiön vakuutuskannaltaan Pohjoismaiden suurimpien joukkoon.
Eero Järnefeltin vuonna 1903 maalaamassa muotokuvassa yhtenäinen tausta keskittää huomion mallin psykologiseen luonnehdintaan. Muotokuvan vaakasuora muoto on pystysuoraa maalauspohjaa harvinaisempi. Se asettaa mallin ja katsojan lähietäisyydelle toisistaan. Vaikka vihreässä nojatuolissa istuva Kaslin on vain keskusteluetäisyyden päässä, hän on kääntynyt poispäin ja syventyy ajatuksiinsa. Asento on levollisen päättäväinen. Nyrkissä lepäävä käsi, musta puku, pöytä, paperit ja öljylamppu kertovat luonteen lujuudesta ja työmoraalista. Ilme on vakava ja keskittynyt. Katse hakeutuu etäisyyteen, kohti tulevia päämääriä.
Vakuutusyhtiö Suomen pitkäaikainen toimitusjohtaja 1906-192 Wilhelm Alexander Lavonius (1874, Helsinki – 1932, Helsinki), sign. Eero Järnefelt 1925
Wilhelm Alexander Lavoniuksen yliopisto-opinnot keskeytyivät alkuunsa, kun äiti Maria Francisca Westzynthius kuoli, isä hovioikeudenneuvos Wilhelm Lavonius sairastui ja seitsenhenkinen sisarusparvi jäi hänen huolehdittavakseen. Työ ja vastuu veivät tarmokkaan nuorukaisen mukanaan. Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitusjohtajana Lavonius teki aloitteen alkuperäisten suomalaisten lukukirjojen toimittamiseksi kansakouluja varten suomennettujen kirjojen sijaan. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnassa hän oli mukana perustamassa yhä ilmestyvää Yhteishyvä-lehteä. Vakuutusalalla hän nosti Suomi-yhtiön Pohjoismaiden suurimmaksi henkivakuutusyhtiöksi.
Muotokuvassa vuodelta 1925 Eero Järnefelt on sijoittanut Lavoniuksen työpöydän taakse. Seisova malli nähdään puolivartalokuvana suoraan edestäpäin. Toinen käsi nojaa päättäväisesti pöytään. Toinen käsi on rennosti taskussa. Katse on ilmeikäs ja vakaa. Selän takaa erottuvan Suomen kartan sinivalkoiset sävyt ovat tuskin sattumaa, kuuluihan Lavonius nuorsuomalaisen puolueen näkyviin hahmoihin. Tässä ominaisuudessa hän osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun niin kieltolain kumoamisen puolustajana kuin laillisuusmiehenä ja Lapuan liikkeen vastustajana.
Vakuutusyhtiö Salaman hallintoneuvoston puheenjohtaja 1912–1917 Erik Ossian Wuorenheimo (v:een 1903 Bergbom, 1845, Viipuri -1917, Helsinki), sign. Antti Favén 1912
Tie- ja vesirakennushallituksen ylijohtaja, senaattori ja maamarsalkka Erik Ossian Wuorenheimo on jäänyt historiaan Suomen rautatieverkoston rakentajana ja kotimaisen veturinvalmistuksen alullepanijana. Hän syntyi senaattoreista ja teatterivaikuttajista tunnettuun Bergbomin sukuun, mutta muutti sukunimensä muotoon Wuorenheimo aateloinnin yhteydessä vuonna 1903. Wuorenheimoa on kutsuttu sillanrakentajaksi vanhan sääty-yhteiskunnan ja modernin innovaatiovaltion välillä. Hänen sisaruksensa Emilie ja Kaarlo Bergbom suuntautuivat puolestaan taiteiden pariin ja perustivat Suomalaisen teatterin eli nykyisen Kansallisteatterin.
Vuonna 1910 Suomi-yhtiöstä irtautuneen Henkivakuutusyhtiö Salaman hallintoneuvoston puheenjohtajana toimineen Wuorenheimon on ikuistanut Antti Favén, aikansa ihailluimpia muotokuvaajia. Hänen eteensä asettuivat poseeraamaan niin taiteilijat, runoilijat, valtionpäämiehet kuin poliitikotkin. Loistavana muotokuvamaalarina pidetty Favén oli myös vaativa. Hän saattoi edellyttää malliltaan 30 istuntoa yhtä maalausta kohti. Tunteja kestävä istuminen oli uuvuttavaa, mutta myös hauskaa, sillä taiteilijalla oli tapana keskustella ja ystävystyä mallinsa kanssa työn ohessa. Ainoa mikä vei Favénin epätoivon partaalle oli miesten vaatetus. Upeasta vaatevarastostaan tunnetun taiteilijan silmissä talouselämän ja politiikan pukukoodin mukaiset tummat puvut olivat persoonattomia ja yksitoikkoisia. Wuorenheimon muotokuvassa tummaa pukua kompensoi punaisena leiskuva tausta. Se tuo henkilökuvaan lämpöä ja luonteikkuutta. Malli on kuvattu istuvana suoraan edestäpäin, mutta vartalon kiertyvä asento tuo häneen liikettä ja eloisuutta. Hetkellisen vaikutelman ja näköisyyden vangitseminen oli Favénin bravuuri. Vauhdikas ja varma maalaustapa tallentaa Wuorenheimon kuin kesken intensiivisen keskustelun. Särmikkyyttä hänen leppoisaan olemukseensa tuo värähtämättömän katseen, ilmeikkään suun ja polvella lepäävän rennon nyrkin viestimä päättäväisyys.
Vakuutusyhtiö Salaman perustajajäsen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja 1917-1938 Alfred Oswald Kairamo (Kihlman, v:sta 1906 Kairamo, 1858, Pietarsaari – 1938, Hattula), sign. Antti Favén 1929
Kasvitieteen professori, osuustoimintamies, senaattori ja kansanedustaja Alfred Oswald Kairamo syntyi Pietarsaaressa merkittävän kansallisen vaikuttajan Alfred Kihlmanin perheeseen. Hän suuntautui opinnoissaan kasvitieteeseen, mutta siirtyi yliopistomaailman jälkeen politiikkaan ja osuustoimintaan. Fennomaanisen liikkeen vaikuttajana hän pyrki horjuttamaan ruotsinkielisen liike-elämän ylivaltaa ja vahvistamaan suomalaisen maaseutuväestön asemaa. Suuressa nimenmuutoksessa vuonna 1906 hän vaihtoi sukunimensä Kihlman muotoon Kairamo. Kairamo oli mukana perustamassa Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiötä eli nykyistä OP-ryhmää, Kajaanin Puutavara Oy:tä (myöh. Kajaani Oy) sekä Pellervo-seuraa. Osuustoimintaliikkeessä hän osallistui aktiivisesti Keskusosuusliike Hankkijan toimintaan. Myöhemmin hänen pojanpoikansa vuorineuvos Kari Kairamo jatkoi isoisänsä viitoittamalla tiellä ja loi pohjan yhdelle Suomen yrityselämän menestystarinoista.
Antti Favénin muotokuvassa vuodelta 1929 Alfred Oswald Kairamo on kuvattu ilman ammatista kertovia yksityiskohtia lämminsävyistä taustaa vasten. Saavutusten sijasta taiteilija keskittää huomion mallin luonteenlaatuun. Kairamon ilme on punnitseva. Yhteen puristuneet huulet ja karsastava vasen silmä saavat sen näyttämään hieman varaukselliselta. Paljon kertova yksityiskohta on liivin liepeeseen tarttunut käsi. Yksityiskohtaisen realistisesti kuvattu kämmenselkä, verisuonet ja pitkät sormet paljastavat taitavasti mallin maanläheisyyden, johon kuului puutarhanhoito ja hedelmäpuiden viljely Ellilän kartanossa Hattulassa.
Kairamoa on luonnehdittu suorasukaiseksi realiteettien mieheksi, joka ei voinut sietää ”haihattelua ja naiivisuutta”. Huumoria häneltä ei silti puuttunut. Näin Kairamo kertoi tämän muotokuvan valmistumisesta ystävälleen taidekauppias Ivar Hörhammerille vuonna 1929. Tuona kesänä Antti Favén maalasi Kairamosta kaksi muotokuvaa, toisen Kansallis-Osake-Pankille ja toisen eli juuri tämän muotokuvan Suomi-yhtiölle: ”Minun piti istua joka päivä kaikkein helteisin aika hänen mallinaan! — Eikö hän voinut maalata aamuisin ja iltaisin, jolloin oli viileämpää? — Ei! Hänellä ei ollut aikaa maalata kuin keskellä päivää. Aamuisin hän ratsasti ja iltaisin häntä hierottiin. Kyllähän hänen oli hyvä olla viileässä valkoisessa takissaan, mutta minulta sulivat rinnukset, kun hän istutti minua tuntikausia frakissa verannalla kaikkein pahimmassa paahteessa!”
Vakuutusyhtiö Suomen päämatemaatikko 1908-1913 ja hallintoneuvoston puheenjohtaja 1921-1940 Hugo Magnus Johannes Relander (1865, Viipuri – 1947, Helsinki) sign. Wilho Sjöström 1943
Hugo Magnus Johannes Relanderin vanhemmat olivat rehtori Johan Richard Relander ja Johanna Katarina Alopaeus. Isänsä jalanjäljissä hän suuntautui aluksi koulumaailmaan. Vuosien 1889-1907 aikana Relander toimi aluksi Tampereen Reaalilyseon matematiikan, kemian ja fysiikan lehtorina ja sitten rehtorina. Tämän jälkeen hänen tiensä johti korkeisiin virkoihin liike-elämän ja julkisen hallinnon palveluksessa. Relander oli muun muassa Suomen valtiovarainministerinä neljässä eri hallituksessa 1920- ja 1930-luvuilla.
Vakuutusyhtiö Suomen päämatemaatikkona ja hallintoneuvoston puheenjohtajana toimineen Relanderin muotokuvan on ikuistanut Wilho Sjöström vuonna 1943. Taiteilijalla oli tuolloin jo vankka asema yhtenä valtakunnan virallisista muotokuvamaalareista ja hänen ansiolistallaan olivat muun muassa presidentti Svinhufvudin ja marsalkka Mannerheimin muotokuvat. Sjöströmin kuva Relanderista on realistinen ja inhimillinen. Miljöömuotokuvassa työhuoneen biedermeiertuoli edustaa perinteitä ja puhelin modernia maailmaa. Henkilökuvauksen piirustuksellista tarkkuutta elävöittää punaruskean, vihreän ja harmaan vivahteikas väriasteikko. Sikari kädessä kuvattu malli näyttää juuri seisomaan nousseelta. Hän on valmis kohtaamaan sisääntulijan, ja taipuu lähes huomaamattomasti kohti katsojaa. Asento on samanaikaisesti kysyvä, päättäväinen ja periksi antamaton. Muotokuvan edessä on helppo ymmärtää, miksi Relanderia kunnioitettiin nimensä etukirjaimista H.M.J. ja olemuksestaan syntyneellä lempinimellä ”Hänen majesteettinsa”.
Haluamme kiittää suuresti taidehistorioitsija Tuija Peltomaata, joka on kirjoittanut tekstit. Hänen avullaan olemme pystyneet kertomaan teille enemmän näistä kulttuurisesti arvokkaista Suomi-yhtiön esineitä. Ilman häntä näin syvään pureutuva kokonaisuus ei olisi ollut mahdollista. Kiitos!
Joulukuun kuukausihuutokauppa
Näyttö ja huutokauppa: 15.-18. joulukuuta
Näyttö avoinna arkisin klo 12-19, la-su klo 10-11, Huutokauppa pidetään la-su klo 11 alkaen
osoitteessa Hernepellonkuja 8-10, Helsinki.
Tarjousten jättö
Ennakko- ja puhelintarjousten jättö alkaa perjantaina 9.12. klo 9.00 ja päättyy huutokauppapäivänä tuntia ennen huutokaupan alkua. Huomaa, että lauantaina myytävistä kohteista voi jättää tarjouksia lauantaihin 17.12. klo 10.00 saakka ja sunnuntain kohteista sunnuntaihin 18.2. klo 10.00 saakka.
- Jätä ennakkotarjouksesi tästä
- Jätä puhelintarjouksesi tästä
- Varaa huutonumero
- Pyydä lisäkuvia tai jätä kysely myytävästä esineestä tästä
Teksti: Tuija Peltomaa
Kuvat: Huutokauppa Helander, Erkki Laine, Wikipedia
Lähteet:
- Kansallisbiografian artikkelit seuraavilta kirjoittajilta: Tapio Markkanen (Donner), Jaakko Ignatius (Homén), Markku Tyynilä (Eneberg), Jorma Kallenautio (Lavonius) , Raimo Savolainen (Wuorenheimo), Martti Häikiö (Kairamo)
- Tutta Palin, Oireileva miljöömuotokuva, 2004.
- Tutta Palin Modernin muotokuvan merkit, 2007.
- Ars Universitaria. Muotokuvia Helsingin yliopiston kokoelmista, 1990.
- Dorthy Aminoffin haastattelu 2003, Tuija Peltomaa (Tervo)
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
{{cta(’016479ad-afc5-4d7e-8b6a-6221e82ca0d2’)}} {{cta(’96353814-cdd8-4ab8-aa52-f078068abc8c’)}}
