Suomalaisen muotoilun suunnannäyttäjät: 3 inspiroivaa naissuunnittelijaa

Suomalaisen muotoilun historiaan mahtuu lukuisia menestystarinoita, jotka vaikuttivat suomikuvaan ja suomalaisen muotoilun menestykseen kansainvälisesti. Kansainvälisenä naistenpäivänä haluamme erityisesti nostaa esiin kolme naissuunnittelijaa, jotka vaikuttivat merkittävästi suomalaisen muotoilun menestykseen sen kultakaudella ja saavuttivat innovatiivisia, uusia tekniikoita lasi- ja keramiikkataiteen saralla.

Gunnel Nyman 1936–1948

Gunnel Nyman oli Suomen ensimmäinen merkittävä moderni lasitaiteilija. Nyman oli edelläkävijä, joka loi perustukset suomalaisen lasitaiteen muotokielelle. Hän suhtautui lasiin materiaalina intohimoisesti, ymmärsi ja tunsi perin pohjin sen ominaisuudet ja mahdollisuudet. Taiteilija kirjoitti lasista Taide-lehdessä vuonna 1949: “Tässä aineessa on jotakin noitavoimaista. Se, joka kerran on antautunut sen valtaan, ei siitä luovu.”

Gunnel Nyman edustaa sukupolvensa naisia, joille avautui mahdollisuuksia hakeutua yliopistoon perinteisen naiskuvan alettua murtua 1900-luvun alussa. Nyman opiskeli alunperin huonekalupiirtäjäksi ja suunnitteli uransa aikana huonekaluja ja valaisimia muun muassa Bomanille, Idmanille ja Taito Oy:lle. Lasin pariin hänet kuitenkin rohkaisi huonekalusuunnittelua Ateneumissa opettanut Arttu Brummer, joka näki lasin sopivan Nymanin taiteilijan olemukseen.

Nymanin Taiteilijan suosikkiesine omasta tuotannosta oli Fasetti 1, jonka pelkistetty muoto muistuttaa pudonnutta lehteä. Fasetti 1 osaltaan nosti Nymanin maailman tietoisuuteen Tukholman Liljevalchs-taidehallissa vuonna 1946 järjestetyn näyttelyn myötä. Teoksen veistoksellisuus ja sen painavuudesta huolimatta kepeä ulkomuoto herättivät ihastusta kansainvälisesti ja nostivat Gunnel Nymanin nimen suuren yleisön tietoisuuteen.

Perhe oli Nymanille kaikki kaikessa ja hän omistautuneesti yhdisti työn ja perhe-elämän työskentelemällä kotoa käsin, ilman että hänen täytyi tinkiä ajasta lastensa kanssa. Gunnel Nymanin elämä päättyi vain 39-vuotiaana sairauden uuvuttamana.

Gunnel Nyman. Kuva: Tuntematon, Creative Commons

Tulossa myyntiin: Facett 1 / Fasetti 1.

Gunnel Nyman suunnitteli lempiteoksensa vuonna 1941.

Tamara Aladin 1932–2019

Tamara Aladinin polku Riihimäen Lasin suunnittelijaksi ei ollut aivan tavanomainen. Haminasta kotoisin ollut Aladin oli vasta oppikouluikäinen, kun hänen äitinsä otti hänet hetkeksi pois koulusta ja lähetti harjoittelemaan Arabian posliinitehtaalle. Aladin oli taitava piirtämään ja hän läpäisi Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkasuunnittelun linjan pääsykokeet, valmistuen keramiikkataiteilijaksi vuonna 1954. Aladin ei kuitenkaan itse ollut ajatellut ryhtyvänsä taiteilijaksi ja hakeutuikin tilaisuuden tullen haaveammattiinsa lentoemännäksi silloisen Aeron, nykyisen Finnairin avattua reitin Moskovaan.

Aladin ei kuitenkaan lopettanut piirtämistä ja ystävänsä pyynnöstä hän suunnitteli sirot, naisen käteen sopivat konjakkilasit. Hän vei piirustukset näytettäväksi Riihimäen Lasin tehtaalle, jossa vaikututtiin Aladinin taidoista ja hänelle tarjottiin heti työtä.

Riihimäen Lasi Oy:ssä Aladin suunnitteli pääasiassa vienti- ja käyttölasimalleja, erityisesti Saksaan. Aladin puhui suomen lisäksi venäjää, saksaa ja englantia, joten kielitaitoisena ja lentoemäntänä työskennellessään eri kulttuureihin tutustuneena, Aladin oli omiaan edustamaan Riihimäen Lasia ulkomaille suuntautuvilla edustus- ja messumatkoilla.

Eräällä Turkkiin suuntautuneella matkallaan Aladin ihastui värikkäisiin moskeijoihin ja palatseihin, ja halusi ikuistaa värien hehkun valkoiseen lasiin. Riihimäen Lasin laboratoriossa ryhdyttiin tutkimaan, miten värikkäät lasijauheet käyttäytyivät valkoisen opaalilasin rinnalla. Syntyi Koralli-sarja, joka oli menestys. Koralli-sarjan ilmestymisen aikaan 1970-luvun alussa lasiteollisuuden vaikeudet olivat jo tiedossa, ja Riihimäen Lasi Oy joutui myöhemmin tekemään päätöksen suupuhalluksen lopettamisesta. Aladin ei halunnut jatkaa muotoilua automaattipuolella, joten hän päätti uransa Riihimäen Lasi Oy:n palveluksessa.

Uransa aikana Tamara Aladin suunnitteli Riihimäen Lasi Oy:lle lähes 150 esinettä. Aladinin suunnittelemista esineistä tunnetuimpia ja kenties rakastetuimpia ovat muun muassa Carmen-sarjan esineet, Kehrä- ja Kajo-maljakot, sekä Kleopatra-sarjan karahvimaiset maljakot.

Tamara Aladin vuonna 1970. Kuva: Pekka Pajuvirta.

Maljakko, Kehrä ja kynttilänjalka/kääntömaljakko, Carmen

Koralli-malja, Tamara Aladin, Riihimäen Lasi

Malja, Koralli

Kleopatra-maljakko, Tamara Aladin, Riihimäen Lasi

Karahvi, Carmen

Friedl Holzer-Kjellberg 1905–1993

Suurelle yleisölle hieman tuntemattomampi suunnittelija, itävaltalaissyntyinen Friedl Holzer-Kjellberg, saapui Suomeen vuonna 1919 siskonsa houkuttelemana. Hän oli valmistunut Itävallasta Grazista taideteollisesta korkeakoulusta ja sai Suomeen asetuttuaan töitä Arabian tehtaalta, jossa hän toimi kahden vuoden ajan myös taideosaston johtajana. Holzer-Kjellbergiä kiehtoi kiinalaisen Song-dynastian aikakauden keramiikka, josta hän ammensi inspiraatiota taide-esineisiinsä. Erityisesti hän ihastui erääseen hyvin ohuesta posliinista valmistettuun maljaan, jonka hän näki opintomatkalla Wieniläisessä museossa. Malja oli koristeltu riisinjyvämäisillä rei’illä.

Suomeen palattuaan Friedl Holzer-Kjellberg ryhtyi kokeilemaan, miten saisi toteutettua näkemänsä riisiposliinin omassa tuotannossaan, mutta edessä oli pitkä taival – valmistustekniikan hiomisessa kului lähes 11 vuotta, kunnes sarja oli valmis tuotantoon. Ohueen posliiniin tehtiin ennen lasitusta jyvämäiset reiät, jotka peittyivät ohuella, läpikuultavalla lasitteella. Valmistus oli hyvin vaativaa ja esineissä esiintyy usein pientä epäsymmetriaa. Riisiposliinista tuli hyvin suosittua ja sitä valmistettiin Arabialla 1950-luvulta vuoteen 1974.

Tinkimättömällä asenteellaan ja väsymättömällä työskentelyllä Friedl Holzer-Kjellberg onnistui kehittämään riisiposliinin tuotantomenetelmän ja nostamaan suomalaista taideteollisuutta maailmanmaineeseen. Holzer-Kjellbergin työ palkittiin useasi muun muassa Milanon triennaalissa ja vuonna 1962 hänet palkittiin Pro Finlandia-mitalilla.