Huutokauppa Helanderilla myydään usein erilaisia kummallisuuksia ja outojakin kohteita. Nyt huutokauppaluettelossa voi törmätä kokonaiseen apteekkiin! Fredrikintorin tyylikäs jugendapteekki sijaitsi Punavuoren sydämessä Helsingissä, vuonna 1907 valmistuneen rakennuksen katutasossa. Nyt sen on aika saada uusi elämä.
Jugendin idea
1800-luvun jälkipuoliskolla länsimainen taidekäsitys muuttui. Syntyi lukemattomia uusia liikkeitä, jotka pyrkivät kyseenalaistamaan vallitsevia kuvataiteen ja arkkitehtuurin normeja. Virtaukset vaihtuivat usein ja tyylisuuntaukset hallitsivat entistä lyhyempiä ajanjaksoja kerrallaan.
Taiteilija Alfons Muchan jugend-viiva hulmuaa vuoden 1896 julisteessa.
Myös jugend, joka monilla Euroopan kielialueilla tunnetaan nimellä art nouveau, syntyi vastalauseena oman aikansa ilmiöihin. Se halusi irrottautua etenkin historismista eli kertaustyyleistä, joissa palattiin esimerkiksi gotiikan tai renessanssin piirteisiin, ja niiden sijaan etsi esikuvia esimerkiksi japanilaisten puupiirrosten maailmasta. Suomessa jugend seurasi voimakasta kansallisromantiikan aikaa ja säilytti myös sen piirteitä. Kansallisromantiikan arkkitehtuurin suosimat järeät, karkeasti lohkotut luonnonkiviaiheet jäivät vieraiksi jugendin keveämmälle kaarevuudelle, mutta kummatkin tyylisuuntaukset suosivat esimerkiksi kasviaiheista ornamentiikkaa, rakennusten epäsymmetriaa ja arkkitehtonista kokonaisvaltaisuutta, jonka puitteissa oli tavallista, että arkkitehti suunnitteli rakennuksen pienintä sisustuksellista yksityiskohtaa myöten.
Mikäli Fredrikintorin laidalla, Punavuorenkatu 1:ssä, sijainnut apteekki olisi avattu heti rakennuksen valmistumisvuonna, olisi näin ollen ollut todennäköistä, että arkkitehdit Bertel Jung ja Oscar Bomanson olisivat piirtäneet myös sen kalusteet. Apteekki aloitti toimintansa kuitenkin vasta seuraavana vuonna, joten suunnittelijoiksi tarvittiin toiset tekijät.
Fredrikintorin apteekki sulkemisensa aikoihin. Kuva: Ilari Järvinen, Museokuva, Helsingin kaupunginmuseo.
Fredrikintorilta museoon
Kun apteekkia purettiin siirtoa varten syksyllä 2018, rakenteista löytyi sen elinkaaren eri vaiheista peräisin olevia nimikirjoituksia. Vanhimmat ovat apteekin valmistumisvuodelta 1908: kolmikko Lindström, Saarinen ja Sirén ovat lisänneet kommentin ”kova kiire oli”. Kalusteiden yksityiskohtien perusteella voidaan olettaa heidän olleen vastuussa suunnittelutyöstä. Työpiirustusten tekijäksi on puolestaan merkitty Eskil Juslén. Hänen nimensä tulee esiin tarkastellessa Keravan Puusepäntehtaan historiaa. Kyseinen huonekalutehdas perustettiin apteekin valmistumisvuonna ja se sai nopeasti mainetta juurikin näyttävien apteekkisisustusten valmistajana; tehtaan kädenjälkeä ovat esimerkiksi ihastusta herättäneet Kotka- ja Joutsen-apteekit.
Vanhan kellon koneisto on eläköitynyt, mutta puuosat vain kaunistuvat ikääntyessään.
Suunnittelutyössä oli otettava huomioon apteekin erityistarpeet. Tuolloiset apteekkarit valmistivat myymänsä lääkkeet ja rohdokset itse, joten ainesosien järjestelmälliselle säilyttämiselle ja eri työvaiheille oli varattava tilaa; lokerikot, monen kokoiset apteekkipullot, vaa’at, punnukset, pillerilaudat, huhmareet, keittovälineet – kirjallisuutta unohtamatta– tarvitsivat oman paikkansa.
Apteekkikalusto palveli koko apteekin elinkaaren ajan. Kuva: Ilari Järvinen, Museokuva, Helsingin kaupunginmuseo.
Fredrikintorin apteekki lopetti toimintansa vuonna 1995. Viimeinen apteekkari Raili Tikkanen siirrätti sisustuksen Hauhon Hovinkartanoon, jonne se museoitiin yli kahden vuosikymmenen ajaksi. Koska upean, hyvin säilyneen esineistön museovaihe tuli päätökseensä, sen on aika päästä jälleen käyttöön!
{{cta(’aac15f1d-0918-41cb-9ec1-c31c8a0604f2’)}}
Tammikuun Kuukausihuutokauppa pidetään lauantaina 26.1.2019 klo 11.00. Näyttö on avoinna perjantaina 25.1.2019 klo 12.00–19.00 ja huutokauppapäivänä klo 10.00–11.00. Tervetuloa!
