Suomen pitkäaikaisin valtionpäämies Urho Kekkonen (1900–1986) toimi presidenttinä neljällä eri vuosikymmenellä. Hänet tunnetaan myös teräväsanaisena kirjailijana ja pakinoitsijana, urheilumiehenä ja suurena saunan ystävänä! Huutokauppa Helanderilla on esillä presidentti Kekkosen omistuksessa ollut kalusto, jonka nykyinen omistaja on antanut tehtäväksemme etsiä sille sopivan lahjoituskohteen. Minne kokonaisuus olisi sinun mielestäsi sopivinta sijoittaa?
Vuonna 1968 presidentti otti teknisen edistysaskeleen ja kokeili videopuhelua. Keskustelukumppanina Ericssonin toimitusjohtaja Björn Lundvall. Kuva: Lehtikuva.
Presidentti Kekkosen kalustokokonaisuus on peräisin Presidentinlinnan kolmannesta kerroksesta, jossa on aiemmin ollut presidentille varattuja yksityistiloja. Osa valtionpäämiehistämme on asunut linnassa vakituisesti, mutta presidentti Kekkonen itse viihtyi paremmin toisella virka-asunnollaan Tamminiemessä. Hän sai asua siellä kuolemaansa saakka, minkä jälkeen rakennus muutettiin kotimuseoksi.
Vaikka Presidentinlinnan yksityistilat ovat olleet presidentti Kekkosen aikana melko vähäisellä käytöllä, niiden sisustus on ollut huolellisesti suunniteltu. Lahjoituskohdetta etsivään kokonaisuuteen kuuluu kolme kristallivalaisinta sekä komeita rokokootyylisiä kalusteita: mahalipasto, pari pikkulipastoja, vitriini, pari nojatuoleja, sohvapöytä ja sohva. Kalusteissa on pieniä käytön jälkiä, mikä tekee niistä mielestämme entistäkin mielenkiintoisempia.
Kalusto on vielä tänäkin päivänä hyvässä kunnossa.
.jpg)
Presidentinlinnan interiööriä presidentti Kekkosen ajalta. Rokokoosohva ja -nojatuolit ovat tuolloin olleet sijoitettuna viihtyisäksi ryhmäksi kahvipöydän ympärille. Kattovalaisimessa on ollut kangasvarjostimet.
Empiretyylisessä kattovalaisimessa on kahdeksan valopistettä ja upeita yksityiskohtia.
Pikkulipastoja on interiöörikuvan perusteella ollut useampia. Niistä on säilynyt kaksi.
Kaluston nykyinen omistaja toivoo, että kalusto lahjoitettaisiin sopivalle taholle. Ehdota mielestäsi hyvää kohdetta!
Presidentti Kekkonen muuraa Finlandia-talon peruskiven. Rakennuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1971. Kuva: Kari Hakli, Helsingin kaupunginmuseo.
Puolet Ilta-Sanomien etusivusta vuodelta 1965. Keksitkö, mistä on kyse? Kuva: Hannu Lindroos, Lehtikuva.
Kerro oma ehdotuksesi!
Minne presidentti Kekkosen kalusto tulisi mielestäsi lahjoittaa? Kommentoi alle tai lähetä meille sähköpostia tammikuun loppuun mennessä. Kuuntelemme kaikkia ideoita, mutta kulttuurihistoriallisesti ajatellen olisi toivottavaa, että kalusto säilyisi jatkossakin yhtenä kokonaisuutena. Lisäksi saajan voisi mieluusti ajatella olevan jokin taho, jolla olisi mahdollisuus asettaa se esille yleisön nähtäväksi tai käyttää sitä erityisissä juhlatilaisuuksissa. Museot, kartanot ja muut vastaavat toimijat voivat mieluusti ehdottaa myös itseään!
PS. Vuoden 1965 Ilta-Sanomien otsikko kuuluu kokonaisuudessaan: ”Susi söi presidentti Kekkosen poron”.
Ehdotusten jättöaika on nyt päättynyt. Lämmin kiitos kaikille mielipiteensä ilmaisseille! Tiedotamme valinnasta helmikuun alkuviikoilla, joten seuraa blogiamme.
Kalustekuvat: Huutokauppa Helander / Aki Syrjäläinen.
