Toukokuun huutokauppa ei jätä Designin ystäviä kylmäksi, nimittäin myyntiin päätyy klassikko-designia aina Jacobsenin Egg-tuolista, Alvar Aallon legendaarisiin 60 jakkaroihin ja sekä Yrjö Kukkapuron Karuselli-nojatuoliin saakka.
Kohteet 1, 2, 3, sekä 110-116: Antt-tuolit, sekä mustalla nahalla verhoiltu Egg-nojatuoli (3) / Suunnittelija Arne Jacobsen / Valmistaja Fritz Hansen.
Arne Jacobsen (1902-1971) oli kansainvälisesti tunnettu, 1900-luvun merkittävimpiin suunnittelijoihin lukeutuva tanskalainen muotoilija ja arkkitehti, oikea tanskalaisen modernismin huipputaituri.
Hiukan yllättäen suunnittelijaksi ryhtyminen ei ollut Jacobsenin ensimmäinen uravaihtoehto, sillä nuorukainen unelmoi taidemaalarin urasta. Onneksemme voi todeta Jacobsenin muuttaneen mieltään ja aloittaneen arkkitehtiopintonsa isänsä painostuksesta, vuonna 1924. Jacobsen valmistui arkkitehdiksi Kööpenhaminan kuninkaallisesta taideakatemiasta 1927.
Lahjakas Jacobsen tunnettiin sekä humoristisena, että vaikeana persoonana. Toisinaan suunnittelija ei suostunut tekemään minkäänlaisia kompromisseja yhteistyökumppaneidensa kanssa, kun taas joskus hänet nähtiin kulkemassa ympäriinsä, tyhjäksi kaiverrettu vesimeloni päässään, hatun virkaa toimittamassa.
Toukokuussa huutokaupattavien Ant-tuolien (kohteet 1,2 sekä 110-116) tarina alkoi vuonna 1952, jolloin Jacobsen suunnitteli nämä alunperin kolmejalkaiset tuolit tanskalaisen lääkeyhtiön, Novo Nordiskin aulatiloihin. Tuoli sai nimensä muurahaista (Ant = muurahainen) muistuttavasta muodostaan. Tuolin muotokielen perusideana on muurahaisen muoto hetkellä, jolloin se on juuri nostanut päätään. Jacobsen halusi tehdä tuolista kevyen, vakaan sekä helpon pinottavan. Alunperin Ant-tuolien jalat valmistettiin muovista, mutta joitain vuosia myöhemmin jalkoja lisättiin yksi ja niitä alettiin valmistaa metallista.
Jacobsenin uran kannalta tärkeimpiin projekteihin lukeutuikin Kööpenhaminan Royal Hotel, jonka hän suunnitteli kokonaisuudessaan pienintä yksityiskohtaa myöten vuonna 1958. Projekti oli Jacobsenille erittäin tärkeä, sillä sen myötä hän saattoi soveltaa käytäntöön ajatustaan integroidusta suunnittelusta, jonka tähtäimenä oli suunnitella paitsi rakennus ja tila, myös kaikki sisustukseen ja rakennuksen käyttöön liittyvät elementit yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi. Kohdenumerolla kolme myytävän Egg-nojatuolin ensimmäiset versiot suunniteltiin alunperin Royal Hotellin yleisiä tiloja varten. Jacobsenin suunnittelulle edellä kuvattu olikin tyypillistä: myöhemmin suosikiksi muodostuneet tuotteet oli ensin suunniteltu jotakin tiettyä projektia ja tilaa varten, ja vasta tämän jälkeen otettu teolliseen sarjatuotantoon. Myös toukokuussa huutokaupattava Egg-tuoli on valmistunut sarjatuotantona vuonna 1965, joskin sen verhoilu on uusittu myöhemmin.
Valitettavasti Arne Jacobsen kuoli yllättäen 1970-luvun alkupuolella, jättäen jälkeensä suuria keskeneräisiä projekteja, joihin lukeutuivat muun muassa Tanskan keskuspankki, Tanskan kuninkaallinen lähetystö Lontoossa sekä Mainzin kaupungintalo Saksassa. Projektit hoiti loppuun Dissing&Weitling niminen arkkitehtitoimisto, joka koostui Jacobsenin vanhoista työntekijöistä Hans Dissingistä ja Otto Weitlingistä.
Kohde 160: Mustalla nahalla verhoiltu Karuselli-nojatuoli. / Suunnittelija Yrjö Kukkapuro / Valmistaja Haimi.
Yrjö Kukkapuro (1933 Viipuri-) on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia muotoilijoita, hän on suunnitellut huonekaluja aina 50-luvun lopulta lähtien. Sisustusarkkitehdiksi Kukkapuro valmistui vuonna 1958, ja perusti oman suunnittelutoimistonsa 1959.
Huonekalujen suunnittelun lisäksi Kukkapuro on toiminut muun muassa professorina Taideteollisessa korkeakoulussa, 1970-luvulla. Yrjö Kukkapuro käyttää suunnittelemissaan huonekaluissa paljon lasikuitua sekä muovia, joka erotti hänet edukseen jo varhain muista suomalaista suunnittelijoista.
Kukkapuro on suunnitellut urallaan myös valaisimia, joiden joukkoon lukeutuvat muun muassa vuonna 1968 Milanon Triennaleen suunniteltu 100 A -valaisin sekä 2000-luvulla kiinalaiseen toimitaloon valmistuneet, tietojemme mukaan nimettömät valaisimet.
Toukokuun huutokaupassa kohdenumerolla 160 myytävä, Kukkapuron klassikoihin lukeutuva, Karuselli-nojatuoli on kansainvälisesti yksi tunnetuimmista suomalaisista designtuoleista. Kukkapuro alkoi suunnitella Karuselli-nojatuolia jo 1950-luvun lopulla, mutta julkisti sen vasta Kölnin messuilla vuonna 1965. Museot ympäri maailmaa ovat ottaneet Karusellin kokoelmiinsa, mukaan lukien New Yorkin nykytaiteen museo MoMA sekä Lontoossa sijaitseva Victoria ja Albert Museo.
Tässä Karuselli -tuolissa on joitain vikoja verhoilussa, mutta ei mitään valtavaa. Se huutokaupataan 13.-14. Toukokuuta pidettävässä kuukausihuutokaupassa numerolla 160.
Kohde 160, Karuselli-nojatuoli, mustaa nahkaa. Suunnittelija Yrjö Kukkapuro, valmistaja Haimi. Huutokaupataan lauantaina 13.5. / Kuva Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen.
Kohde 118: Teakista, tammesta sekä messingistä valmistettu sohvapöytä. / Suunnittelija Karl-Erik Ekselius / Valmistaja JOC (J. O. Carlsson).
Karl-Erik Ekselius (1914-1998) oli ruotsalainen huonekalumuotoilija. Ekselius oli 1930-luvulla oppipoikana ruotsalaisen sisustusarkkitehti ja kalustemuotoilija Carl Malmstetin opissa, Tanskassa. Ekselius työskenteli lähes koko uransa Ruotsin Vetlandassa sijainneessa J O Carlsson Möbelindustriissa (myöhemmin JOC). Hänestä tuli myöhemmin, vuonna 1961 tehtaan omistaja.
Tanskalaisen designin innoittamana Ekselius suunnitteli uransa aikana huonekaluja useisiin yrityksiin. Karl-Erik Ekselius teki todellisen läpimurtonsa vuonna 1955 Ruotsin Helsingborissa pidetyssä H55-näyttelyssä.
Kohdenumerolla 118 huutokaupattava puusta ja messingistä valmistettu sohvapöytä on muotokieleltään hyvin Tanskalaisen näköinen. Pöydän laatassa lukee teksti JOC, AB J. O. CARLSSONS, MÖBELINDUSTRI, VETLANDA-SWEDEN. Korkeus 53cm. leveys 128cm ja syvyys 61cm.
Kohteet 108, 201, 977 sekä 763: Suunnittelija Alvar Aalto / Valmistaja: Iittala sekä Artek.
Kohteet vasemmalta oikealle: kohde 108, 406-nojatuoli mustalla pellavasatulavyöpunoksella. Kohde 201, signeerattu vihreä Aalto-maljakko. Kohde 977, kaksi kappaletta Aallon 60 jakkaroita. Kohde 763, Aallon 401-nojatuoli. Kuvat: Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen sekä Erkki Laine.
Kohdenumerolla 108 huutokaupattavassa, Aallon vuonna 1939 suunnittelemassa 406-nojatuolissa keveys ja yksinkertaisuus on viety huippuunsa. Jäljelle on jätetty vain välttämättömin. Istuinosaa verhoaa musta pellavasatulavyöpunos, joka on kiinnitetty yksinkertaiseen puurunkoon.
Vuonna 1936 Alvar Aalto voitti Karhula-Iittalan järjestämän suunnittelukilpailun työllään ”Eskimonaisen nahkahousut”. Työ koostui sarjasta erikokoisia ja -mallisia maljakoita ja oli aikakautensa koristeellisiin esineisiin verrattuna vallankumouksellinen. Näin syntyi suomalaisen muotoilun klassikko, Aalto- eli Savoy-maljakko. Nykyään legendaarisen statuksen saavuttanut maljakko toistaa suunnittelijansa ideaa: sulavan orgaanista muotoa, joka antaa käyttäjän päättää tarkoituksensa. Jokainen Aalto-maljakko on suupuhallettu Iittalan lasitehtaalla. Yhden Aalto-maljakon valmistamiseen tarvitaan seitsemän lasin ammattilaista, kaksitoista työvaihetta sekä 30 työtuntia. Kohdenumerolla 201 huutokaupattava Aalto-maljakko kuuluu 8000 erän juhlamaljakkojen erikoissarjaan, ja se on merkitty numeroin 5058/8000. Tämä tarkoittaa siis sitä, että kyseessä on 5058 maljakko, yhteensä 8000 erikoismaljakon sarjasta. Maljakon signeerauksessa on myös lukemat 1936-1986, joka puolestaan viittaa siihen, että kyseinen 8000 kappaleen juhlaerä valmistettiin Savoy- eli Aalto-maljakon 50-vuotisen taipaleen kunniaksi.
Alvar Aalto suunnitteli kohdenumerolla 763 myytävän korkeaselkänojaisen 401-klassikkonojatuolin vuonna 1933. Kevyt ja linjakas 401-nojatuoli otettiin heti käyttöön Paimion parantolan sisustuksessa. Yhdessä muiden Aallon suunnittelemien huonekalujen kanssa nojatuoli loi yhteisiin oleskelutiloihin modernia tunnelmaa. Laadukas, kotimaisesta puusta valmistettu ja Suomessa käsityönä verhoiltu nojatuoli on kuulunut suomalaisten kotien sisutukseen jo vuosikymmeniä.
Kohde 977 sisältää kaksi Aalto-jakkaraa, sinisellä sekä valkoisella istuinosalla (kuvassa yllä nähtävissä toinen kohteen jakkaroista) Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1933 esitelty JAKKARA 60 oli sensaatio aikansa muotoilumaailmassa. Jakkaran L-jalka oli tekniseltä toteutukseltaan mullistava. Jalan taivuttamisessa käytettiin tekniikkaa, jossa puukappale sahataan ensin päädystä viuhkamaiseksi, ja avoimiksi jääviin uriin liimataan ohuet vanerit. Se mahdollistaa puun taivuttamisen haluttuun kulmaan kuumentamisen ja höyryttämisen avulla. Tuloksena on erittäin vahva rakenne, joka on helppo liittää jakkaran istuinosaan. Puujalan ainutlaatuisesta taivutuksesta on tullut kaikkien Aalto-huonekalujen tunnusmerkki. Aalto-jakkara on nokkelan kaunis käyttöesine, jonka yksinkertainen muoto pitää pintansa ajan hampaassa. Jakkarat ovat mitä mainioimpia istuimia, jotka on helppo pinota kauniisti kiertyväksi torniksi silloin, kun ne eivät ole käytössä.
Toukokuun kuukausihuutokauppa:
Toukokuun kuukausihuutokauppa järjestetään lauantaina ja sunnuntaina 13.-14.5.2017, klo 11.00.
Näyttö järjestetään torstaina ja perjantaina klo 12-19.00 sekä lauantaina ja sunnuntaina klo 10-11.00.
Huutokaupan luettelo julkaistaan perjantaina 5.5.2017 klo 18:00. Voit jättää kohteista tarjouksia heti luettelon julkaisuhetkestä alkaen. Lue lisää tarjoamisesta täältä!
Teksti: Joonas Mutkala, Jenny Sirén
Kuvat: Huutokauppa Helander, Erkki Laine, Aki Syrjäläinen
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
{{cta(’9d90dbb6-693c-4a80-8942-b4274117762a’)}}
