Valokuvaaja Kari Hakli on tallentanut ihmisiä, maisemaa ja rakennettua ympäristöä jo 1950-luvulta alkaen. Dokumentaatiosta on syntynyt taidetta, joka saa katsojan mykistymään. Mikä parasta, työ jatkuu edelleen. Haklin tuotantoa on nyt saatavilla Helanderin tammikuun Kuukausihuutokaupassa; upeaa, nostalgista Helsinkiä kauniimpana kuin koskaan. Vaikka et olisi ostoaikeissakaan, tule katsomaan kuvat. Elämys on taattu.
Valokuvaaja Kari Hakli ripustaa näyttelyään Helanderilla tammikuussa 2019.
Valokuva on nykyään hyvin tavanomainen itseilmaisun keino: tuskin mikään on mullistanut valokuvakulttuuria enempää kuin kameroiden tulo aina mukana kulkeviin matkapuhelimiin. Ensimmäiset valokuvat ovat peräisin kuitenkin jo lähes kahden vuosisadan takaa. Aluksi tekniikka oli työlästä ja tulokset epävakaita. Menetelmän tarjoamat mahdollisuudet kuitenkin ymmärrettiin, joten monet tieteilijät, taiteilijat ja tekniikasta innostuneet keksijät yrittivät kehittää sitä parhaansa mukaan.
Valokuva sai myös kritiikkiä ja epäilystä osakseen; sen pelättiin syrjäyttävän klassisen maalaustaiteen etenkin muotokuvien osalta. Valokuvasta ja maalaustaiteesta muodostui kuitenkin toisiaan täydentävä, ilmaisun keinoja keskinäisesti lainaava taiteenlajipariskunta.
Maailman ensimmäisenä valokuvana pidetään Joseph Nicéphore Niépcen otosta vuodelta 1826.
Vanhoissa valokuvissa on omalaatuista taikaa. Niiden välittämä ajankuva muodostuu pienistä yksityiskohdista; kaupunkimaisemassa näkyy rakennus, joka nykypäivän katukuvasta on jo kadonnut, nuoret herrasmiehet pukeutuvat farkkujen sijasta slipoveriin ja suoriin housuihin ja ajoneuvokannan hevosvoimat ovat murto-osa nykyisestä (tai hevosvoimia on yksi ainoa, valjastettuna heinärattaiden eteen). Myös tekniikka jättää kuvaan omat kiehtovat jälkensä. Filmille tallentuneet vastavaloheijastumat, hämärästä esiin ryömivä rakeisuus ja eteenpäin kiiruhtavien ihmisten jälkeensä jättämä liike-epäterävyys ovat oleellinen osa kuvien viehätystä.
Kari Hakli: ”Unioninkatu Kallion kirkon tornista” sekä yksityiskohta kuvasta. Kuva on otettu 47 vuotta sitten, jolloin Kuplavolkkareiden suosio on ollut huipussaan. Jokainen katukivi erottuu kuvassa. Suurikokoinen kuva myydään Helanderin tammikuun Kuukausihuutokaupassa kohdenumerolla 619.
Kari Hakli (s. 1940) on toiminut valokuvaajana esimerkiksi Suomen Kansallisteatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa ja Suomen Kansallisoopperassa. Helsingin kaupunginmuseon toimeksiannosta hän on tallentanut helsinkiläisten arkea ja juhlaa, tuttuja paikkoja uusista näkökulmista sekä kaupunkikuvan muutoksia: vanhan katoamista ja uuden rakentumista.
Kari Haklin mainio omakuva vuodelta 1971.
”Valokuvaaja minusta tuli ehkä siksi, että olen huono muistamaan hetkiä ja tapahtumia”, hän vitsailee.
Nykyinen digitaalinen valokuvaustekniikka kulkee mukana helposti, mutta ennen oli toisin.
”Arkkitehtuuria kuvatessani pääasiallinen työvälineeni oli suurikokoinen palkkikamera jalustoineen. Kaulassani roikkui kuitenkin aina rykelmä kinokameroita, joilla tallensin kiinnostavia näkymiä ja kasvoja.”
Autoilua vuoden 1972 Keskuskadulla. Kotoinen Helsinki verhoutuu 1950-luvun New Yorkin taianomaiseen tunnelmaan.
Suurikokoinen kuva myydään Helanderin tammikuun Kuukausihuutokaupassa kohdenumerolla 623.
Haklin valokuvateoksia myydään Helanderilla pop up -myynnin tapaan. Kuvien lähtöhinnat ovat siis poikkeuksellisen alhaiset, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus hankkia kotiinsa monipuolisia ajankuvia.
Teoksia on julkaistu esimerkiksi Haklin loppuunmyydyssä valokuvakirjassa Helsinki mielessäin (Maahenki, 2016). Osa taas on ennen julkaisematonta arkistokuvaa.
”Kuvat ovat odottaneet tilaisuutta tulla esiin.”
{{cta(’41b99afe-980a-4f0c-bfe8-dcdb56051564′)}}
Tammikuun Kuukausihuutokauppa pidetään lauantaina 26.1.2019 klo 11.00. Näyttö on avoinna perjantaina 25.1.2019 klo 12.00–19.00 ja huutokauppapäivänä klo 10.00–11.00. Tervetuloa!
