Näitä julisteita halutaan nyt kotien seinille – Asiantuntijan 4 vinkkiä hinnan määritykseen

Suomalaiset ovat innostuneet julistetaiteesta, ja monen kotien seiniä somistaa öljyvärimaalauksen sijaan juliste. Mutta mitä julisteita halutaan juuri nyt, mistä niitä saa ja paljonko ne maksavat? Helanderin asiantuntija listasi halutuimpien julisteiden nimet ja hinnat!

Modernin julistetaiteen synty – pikakelauksella

Julisteiden historia menee niinkin pitkälle kuin 1789 -luvulle, jolloin Ranskan ensimmäisen tasavallan juliste julkaistiin: Vapaus, tasa-arvo, veljeys tai kuolema -juliste. Sen tarkoituksena oli olla propaganda painotteinen ja se tiedotti kansalle kuinka vahva sekä isänmaallinen ranska oli, siitäkin huolimatta, että maan sisällä oli levottomuuksia ja erimielisyyksiä. Julisteesta ja sen viestistä huolimatta Ranska meni kohti suurta Vallankumousta, joka päättyi vuonna 1799.

Vapaus, tasa-arvo, veljeys tai kuolema -sitaattia päätettiin muokata uuteen aikakauteen sopivammaksi, ja kuoleman -viittaus poistettiin käytöstä, koska se muistutti liikaa ranskan väkivaltaisimmista vaiheista, kuten Vallankumouksesta tai  1793 – 1794 Terrorin ajasta (ransk. La Terreur).  Ranskan julistus omasta vahvuudestaan ja motostaan pidetään ensiaskeleena julistetaiteen synnyssä ja itse sitaatti on ranskalaisille yhä tekstin osalta keskeinen osa ranskalaisuutta ja maan kulttuuriperintöä.

Vapaus, tasa-arvo, veljeys tai kuolema -juliste. 

Aina 1880 -luvun lopulle asti julisteita käytettiin Ranskassa lähinnä ilmoituksen omaisesti, ja niiden avulla julkaistiin muun muassa tietoa omaisuuden pakkolunastuksesta tai muistutuksena kirkollisista menoista. Samaan aikaan julisteiden ja niiden sisällöt elivät murrosvaihetta ja niissä oli nähtävissä merkkejä mainostamisesta. Julisteita saatettiin painaa esimerkiksi paikallisista tuotteista ja erilaisten myymälöiden tarjonnasta.

Henri de Toulouse-Lautrec (1864–1901)

Perinteisiä mainosjulisteita alettiin kutsumaan 1880-luvulta lähtien niin sanotuksi moderniksi julistetaiteeksi. Modernin julistetaiteen kukoistuskausi ulottui 1900-luvulle saakka. Katukuvassa olevat julisteet painettiin pääosin litografia-tekniikalla eli käsipainolla. Litografia-tekniikka kiinnosti erityisesti taiteilijoita, jonka myötä katukuvaan alkoi ilmestyä hiljalleen myös värikkäämpiä ja rohkeampia kuvituksia jotka tehtiin Serigrafia-tekniikalla eli silkkipainoilla. Nämä “mainokset” sisälsivät enimmäkseen ilmoituksia teattereiden ensi-illoista ja kuvia merkittävistä monumenteista. Aikansa merkittävimpiin mainosjulisteisiin kuuluu 1891 julkaistu Moulin Rouge -juliste, joka oli Henri de Toulouse-Lautrecin käsialaa. Kyseessä on yksi suosituimmista ja tunnetuimmista julisteita maailmalla.

Henri de tolouse-Lautrec ja La Goulue au Moulin Rouge -juliste.

Akseli Gallen-Kallela (1865–1931)

Suomen taidejulisteen historia ylettyy noin 1900 -luvun alkuun, jolloin julisteiden tarkoitus oli muun euroopan tapaan mainonnallinen. Kuten Ranskassa myös Suomessa julistetaide kiinnosti taidemaalareita. Erityisesti aiheesta kiinnostui Akseli Gallen-Kallela, joka myös teki yhden historiamme tunnetuimmista kaupallisista julisteista. Oletkin saattanut joskus törmätä Bil-Bol -julisteeseen, jonka Gallen-Kallela suunnitteli vuonna 1907 Yrjö Weilinin omistamalle autoliikkeelle, Tukholman automobiilinäyttelyä varten. On myös esitetty, että julisteen tilaaja olisikin ollut Carl Cederström. Gallen-Kallela sai omaan mainosjulisteeseensa inspiraatiota Kalevalasta, jossa lemminkäinen ryöstää Kyllikin. Sanotaan, että kuvan herrasmies on julisteen tilanneen Yrjö Weilin omakuva. Niin tai näin, nykypäivänä kyseinen juliste on niin suosittu, että sitä painetaan edelleen maailmanlaajuisesti.

Julisteiden kultakausi & Avant-garde, 1900-1960-luvut

Viime vuosisadan vaihteessa elettiin julisteiden kultakautta ja 1900-1960 -lukujen värikkäät ja osittain poliittiset julistemainokset ihastuttavat monia vielä nykypäivänäkin. Suomessa mainosjulisteiden kultakausi sijoittuu nostalgiselle 1960-luvulle. 1900-luvun ensimmäisen puoliskon julisteissa näkyy myös vuosisadan alussa vaikuttanut Avant-garde sekä Pop Art – tyylit. Julisteet jatkoivat 1900-1960 -luvuilla kaupallista polkuaan, ja niiden mainosmaisuus kiihtyi sitä mukaa, kun yhteiskunta vaurastui.

Näyttelyjulisteita 2 kpl, Andy Warhol. Hinta-arvio 50 euroa.

Tuon ajan taide- ja mainosjulisteiden takana oli usein merkittäviä suunnittelijoita maailmalta, kuten Raymond Savignac sekä suomessa vaikuttaneet kynätaiturit Martti Mykkänen ja Erik Bruun. Kuvittaja ja taidegraafikko Martti Mykkäsen rooli suomen taidejulisteiden historiassa onkin varsin merkittävä. Mykkänen oli vahvasti mukana suomalaisessa nousukaudessa ja hänen julisteistaan huokuu esimerkiksi matkailualan vahva nousukausi. Mykkäsen julisteiden aiheisiin lukeutuvat mm. Tukholmaan risteilyt runsaineen ruoka -ja juomakuvituksineen.

Myös Erik Bruun valtasi 1960 -luvun mainospaikkoja Mykkäsen tapaan. Bruun työskenteli suurten brändien mainosjulisteiden parissa. Bruun on tehnyt juliste-kuvituksia yrityksille, kuten Finnair ja Fazer. Bruunin tunnetuin juliste lienee jo klassikoksi muodostunut Hartwallille suunniteltu Jaffa-juliste. Kyseinen Jaffa -juliste koristelee yhä monien kotien seiniä ja olet saattanut nähdä kuvituksen myös kankaissa ja lahjapaperissa.

Mikä määrittelee julisteen hinnan?

Niinkuin monissa muissakin asioissa, myös julisteiden kohdalla pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Toisin sanoen, suuri kysyntä ja vähäinen tarjonta tarkoittaa korkeampaa hintaa ja toisinpäin. Huomioi kuitenkin ainakin nämä asiat:

1. Julisteen ikä

Hyvin yleisellä tasolla voi sanoa, että 1800-luvun julisteet maksavat uudempiin 1900-luvun julisteisiin verrattuna enemmän jo pelkästään ikänsä takia. Niitä on myös vähemmän tarjolla. Jos satut löytämään 1800-luvulla painetun sodanjulistuksen tai yleisen tiedotteen esimerkiksi Ranskan sen ajan tapahtumista, saatat maksaa yhdestä julisteesta tuhansia euroja tai enemmän. Uudempia 1900 -luvulla painettujen julisteita on sekä määrällisesti että aiheellisesti tarjolla enemmän. Näin ollen niiden hintataso on usein vanhempaa julistetuotantoa huokeampaa, mutta yllättäjiäkin löytyy. 

2. Julisteen kunto

Monille lienee selvää, että mitä paremmassa kunnossa juliste on, sitä paremman hinnan siitä saa. Toisaalta julisteen harvinaisuus saattaa kumota osan julisteen hyvän tai huonon kunnon hintaan liittyvät vaikutukset. Esimerkiksi huonokuntoinen harvinainen juliste voi olla paljon kalliimpi, kuin hyväkuntoinen paremmin saatavilla oleva.

3. Julisteen merkinnät

Julisteen hinta usein nousee, mikäli kyseessä on numeroitu juliste. Hintaa nostaa painomerkintöijen lisäksi painojärjestys. Ensimmäiset vedokset sekä paperille tehdyt hahmotelmat signeerauksella ovat painettuja versioitaan kalliimpia. Näissä myöskään esineen huono kuntoluokitus tai julisteen mahdolliset repeämät eivät ole este suurelle kysynnälle.

4. Julisteen aihe

Siinä missä Design huonekalu -julisteissa saatat maksaa satoja euroja voi kodin sisustukseen löytää vanhan elokuvajulisteen alle sadalla eurolla.

Julisteiden hinta-arvioita sekä toteutuneita vasarahintoja Huutokauppa Helanderilla

Keräsimme oheen listaukseen julisteista ja niiden hinta-arvioista. Näet missä hinnoissa mikäkin liikkuu, kuinka suosittu tietty vuosikymmen on ja onko vaikuttaako tieto julisteen tekijästä sen hintaan. Listauksen lopusta löydät aikajanan suosituimmista kuva -ja mainosjulisteiden aiheista eri vuosikymmeniltä sekä ennusteita tulevista julistetrendeistä.

Suosituimman juliste-aiheet, niin Suomessa kuin maailmalla, 1900-luvun puolessa välissä:

• Olympialaiset
• Matkailuala
• Ensi-Illat elokuvissa
• Alkoholimainokset
• Maakohtaiset maisemat-mainokset
• Autoliikkeet
• Arkkitehtuuri
• Poliittiset mainokset
• Muoti, esim. Vogue -lehden mainokset
• Ruoka ja juoma -mainokset kuten Coca-Cola

Suosituimman juliste-aiheet 2000-luvulta tähän päivään:

• Design aiheiset julisteet kuten Artek, Iittala ja Marimekko
• Graafiset julisteet
• Juhlavuosi julisteet, kuten yritysten omat
• Museo ja taidenäyttelyiden avajaiset
• 1950 -luvun Olympia -julisteet Helsingistä
• 1950 -luvun Suomi -teemaiset mainosjulisteet
• Muoti
• Tunnetut taidemaalaukset ja valokuvat, kuten Marilyn Monroe tai Mona Lisa