Täällä taas! Meklarin eli meikäläisen poiminnat saivat eilen pienen varaslähdön, joten eiköhän jatketa samalla linjalla tänäänkin. Tässä taas muutama todella mielenkiintoinen kohde tulevasta huutokaupasta.
1. Kohde 196, Kyllikki Salmenhaaran keramiikkamaljakko
Kuvassa kohde 196, Salmenhaaran keramiikkamaljakko sekä lähikuva signeerauksesta.
Provenienssi: Kyllikki Salmenhaaran suku. Sign. KS. Kivitavaraa, ruskea lasite. Korkeus 54,5 cm. Pohjahinta.
Tämä Kyllikki Salmenhaaran (1915-1981) maljakko on keramiikkaa, tarkemmin sanottuna kivitavaraa. Kirjaimin KS signeeratun maljakon tai vaasin lasite on suuimmaksi osaksi ruskea, mutta siinä on myös nähtävissä punaista ja vihreää lasitetta. Ja kyseessähän ei ole mikään pieni vaasi, nimittäin korkeutta tällä on 54,5 cm ja painoa varmaan sen 5kg.
Salmenhaaraha oli Taideteollisen korkeakoulun keramiikkasuunnitteluosaston monivuotinen yliopettaja sekä monella tapaa myös keramiikkaopetuksen uudistaja. Aikansa merkittävimpiin keramiikkataitelijoihin lukeutuva Salmenhaara toimi myös Arabian tehtaan taiteilijana vuosina 1947-1963, ennen siirtymistään varsinaisiin opetustehtäviin. Taideteollisuuskeskuskoulun keramiikkaosastolla vuosina 1938-1943 opiskellut Salmenhaara teki opintomatkoja moniin Euroopan maihin sekä Yhdysvaltoihin. Hän sai tunnustusta niin koti- kuin ulkomaillakin vuosina 1957-1980. Salmenhaaralle on myönnetty mm. Pro Finlandia mitali sekä Milanon triennaalin Grand Prix palkinto.
2. Kohde 228, `Deux´ -ryijy, Katariina Metsovaara.
Katariina Metsovaaran kaksikymppisenä tekemä `Deux´ -ryijy on ollut tähän saakka taitelijan itsensä omistuksessa. Toukokuun huutokaupassa myytävä ryijy on fantastisten väriensä lisäksi myös mahtavan kokoinen teos. Tämä 210 cm leveä, 320 cm korkea ja 10 cm syvä ryijy ei jätä ketään vaisuksi.
Vuonna 1981 suunniteltu ja kudottu ryijy on Katariina Metsovaaran ensimmäisiä töitä. `Deux´ saikin arvoisensa kunniamaininnan Suomen Muotoiluraadilta jo vuonna 1982. Lue lisää aiheesta täältä!
3. Kohde 1160, Seremoniaalinen satulaloimi, 1800-1900-luku, Aasia.
Tämä fantastinen satulaloimi sijoittuu arviolta 1800-luvun loppuolen tai 1900-luvun alkupuolen Aasiaan. Loimea ovat luultavimmin käyttäneet Kersarillisen seurueen jäsenet, erilaisissa seremonioissa, kuten kruunajaisissa.
Loimen reunassa on lappu, jossa lukee V. Dikoy. The Tsarskoye Selo State museon hevosvaunuihin erikoistuneen kuraattorin Irina Bredikhinan sekä Eremitaaši museon arvioiden perusteella tämä viittaisi siihen, että Keisarillisen tallin ns. aarreaitassa säilytetystä loimesta on vastannut saman niminen henkilö. V. Dikoy on siis toiminut tallin aarteiden kuraattorina ja vastannut arvokkaiden esineiden säilytyksestä sekä lainaamisesta erilaisiin seremonioihin.
Museoiden asiantuntijoiden mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole ollut itsensä Keisarin hevosen loimi, sillä siihen tämä on kuulemma liian vaatimaton. Upeasti hopealangalla kirjailtu, käsin värjättyä silkkiä sekä samettia sisältävä loimi on kyllä meikäläisen mielestä ihan tarpeeksi hulppea vaikka en keisari olekkaan.
Kuvassa kohteen 1160 seremoniaalisen loimen sisäpuolen silkkivuoreen tikattu lappu, josta löytyy mm. V. Dikoyn nimi.
Pakko vielä lisätä tähän loppuun, (vaikka tästä ei ole mitään todisteita) erikoinen V. Dikoysta tai oikeastaan hänen suvustaan kertova tarina. Dikoyt (joka tarkoittaa raakaa/julmaa/villiä) olivat 1800-luvun puolivälissä elänyt talonpoikaissuku, jonka jäsenistä osa kuului kasakoiden armeijan kautta myös keisarilliseen armeijaan. Dikoyt osallistuivat vuosina 1853–1856 käytyyn Krimin sotaan (tunnetaan myös nimellä itämäinen sota). Venäjä hävisi sodan.
Kolme vuotta myöhemmin eli vuonna 1859 julkaistu venäläinen näytelmä Groza (Myrsky, tunnetaan myös nimellä ukkosmyrsky) kertoo julmaa tarinaa Dikoyn suvun jäsenistä ja legendan mukaan heidät mestattiinkin vuosi näytelmän ilmestymisen jälkeen. Onko tämä totta vai ei ja liittyykö se tähän loimeen, sitä emme voi tietää mutta mielenkiintoiseltahan tämä vaikuttaa.
4. Kohde 1105, Ichthylogie ou histoire naturelle, générale et particulière des Poissons. En six parties avec 216 planches enluminées, dessinées d`après nature. Marcus Elieser Bloch (1796)
Vapaasti suomennettuna tämä tarkoittaa siis seuraavaa: Kalojen iktylogia (kalatiede) tai luonnonhistoria. Kuusi osainen teos, jonka kaksi viimeistä osaa sisältää 216 luonnon mukaan maalattua kalaa.
Kohde 1105 on siis saksalaisen 1700-luvulla eläneen Marcus Elieser Blochin kirjasarja, joka julkaistiin ranskaksi kahdessa eri painoksessa 1700-luvun loppupuolella. Jälkimmäinen ranskalainen painos sisälsi kuusi osaa, joista viimeiset kaksi osaa on täynnä Blochin käsinmaalattujen kalakuvien printtejä.
Kirjasta tekee mielenkiintoisen iän, sekä upeiden kuvitusten lisäksi sen hinta. Ichthylogie ou historie naturelle, des Poissons teoksia on myyty miedän aikanamme hinta-haarukalla 10 000 € – 300 000 €. Hintaan ovat vaikuttaneet kirjan kunnon lisäksi sen provenienssi, sekä se onko sarja myyty kokonaisena (eli kaikki kuusi kirjaa kerrallaan) vai yksittäisinä kirjoina. Tietämyksemme mukaan kallein versio oli Hollannin kuninkaalliseen kirjastoon kuulunut erikoisversio, jossa kirjan kannet oli päälystetty kultakoristeilla ja kalojen suomut maalattu kultaa sisältäneellä maalilla. Huh huh!
1700-luvulla elänyt tietelijä Bloch tunnetaan parhaiten juuri näistä laajoista teoksistaan, jotka julkaistiin ensimmäisen kerran vuosien 1782 ja 1795 välisellä ajalla nimellä Allgemeine Naturgeschichte der Fische. Myöhemmin vuosina 1785-1797 julkaistu ranskankielinen versio on nyt myynnissäkin oleva kuusiosainen teos.
Blochin lähes koko elämän mittaista kirjaprojektia pidetään yhä tänä päivänä yhtenä iktylogian eli kalatieteen perustavana tekijänä. Kirjat olivat suosittuja ja sen viisi ensimmäistä painosta myytiin loppuun nopeasti.
Teksti: Jenny Sirén
Kuvat: Aki Syrjäläinen
Poiminnat: Mika Sirén
Sinua saattaa kiinnostaa myös:
{{cta(’0de8c9f8-4e94-452a-890d-47ce0e8318b4’)}}
{{cta(’78d6d9b0-331c-4bc9-8705-120bec4b157a’)}}
{{cta(’e852be20-0fa4-4214-9934-9011569a696b’)}}
{{cta(’cd926e3b-0c85-4cbe-af56-7f8ea3882ffe’)}}
