Kuva: Minna Sirén, Huutokauppa Helander.
Meklarin poiminnat Tammikuun kuukausihuutokaupasta osa 1 käsittelee huutokauppaan saatua ainutlaatuista puukkokokoelmaa monine kiehtovine taustatarinoineen.
SUOMALAISIA DESIGNPUUKKOJA
Kohde 31: WWF:n Hyljepäinen puukko nahkaisella tupella / Suunnittelija Bertel Gardberg / Valmistaja Fiskars.
Bertel Gardeberg suunnitteli Maailman luonnonsäätiölle (WWF) hyljepäisen puukon lisäksi samaan sarjaan kuuluvan mustan kotkapäisen puukon. Molempia valmisti Fiskars. Kuva: Erkki Laine, Huutokauppa Helander.
WWF:lle eli Maailman Luonnon Säätiölle suunniteltu hyljepäinen puukko on suomalaisen Bertel Gardbergin käsialaa. Fiskarsin valmistamasta mustasta puukosta löytyy myös kotkapäinen versio.
Niin hopean, puun, teräksen, kiven, messingin kuin tinankin materiaaleikseen valinneen Bertel Gardbergin yli 50-vuotinen työ tunnetaan osana suomalaisen muotoilun maailmanmainetta. Tinkimättömästä laadustaan ja luonnonläheisyydestään tunnetun Gardbergin käsistä valmistui sekä uniikkiesineitä, että massatuotantoa. Hyvänä esimerkkinä jälkimmäisestä on monelle tuttu Carelia aterinsarja.
Gardberg tunnettiin myös itse tekemistään, töihinsä erinomaisesti soveltuvista työkaluistaan. Hän valmisti käsin teollista tuotantoa varten myös näiden hyljekahvaisten puukkojen muotit.
Kohde 32: Ruostumattomasta teräksestä valmistettu puukko ja nahkainen tuppi / Suunnittelija Tapio Wirkkala / Valmistaja Hackman Finland.
Tammikuun kuukausihuutokaupan valikoimasta löytyy peräti kaksi Wirkkalan Hackmannille suunnittelemaa nahkatuppista puukkoa, kohdenumeroilla 32 sekä 59. Kuva: Erkki Laine, Huutokauppa Helander.
Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaismuotoilija Tapio Wirkkalan vuonna 1961 Hackmanille suunnittelema puukko on oikea keräilyklassikko. Kyseessä on vuosina 1961–79 valmistettu malli, jota Hackman tuotti sekä 18 senttistä että 22 senttistä.
Molempien kohteiden (32 ja 59) puukkojen teriin on merkitty: Hackman Finland Stainless. Tapio Wirkkala ja niiden nahkatuppiin on painettu pieni karhuntassu.
SUOMALAISIA PUUKONTEKIJÖITÄ
Kohde 523: Olympia 1952 puukko / Valmistaja Iisakki Järvenpää Oy / Kauhava.
Kohdenumerolla 523 huutokaupattava hevosenpääpuukko on suunniteltu Helsingin kesäolympialaisiin 1952. Kuva: Erkki Laine, Huutokauppa Helander.
Iisakki Järvenpää (1859 – 1929) oli suomalainen itseoppinut puukkoseppä ja puukkotehtailija.
Perinteinen kauhavalainen puukkomalli on Iisakin peruja. Järvenpää valmisti aluksi yksinkertaisia työpuukkoja mutta jo vuonna 1888 hän valmisti lahjapuukon Venäjän perintöruhtinaalle ja tulevalle keisarille Nikolai II:lle. 1900 -luvun alussa Järvenpää perusti Kauhavalle nykyäänkin toiminnassa olevan puukkotehtaan. Tehdas toimii nykyisin nimellä Iisakki Järvenpää Oy, ja sen tiloissa pyöritetään mm. aiheeseen liittyvää museota. Lisää Järvenpäästä voi käydä lukemassa tästä!
Kyllä oli kyläläisillä, etenkin pojanklopeilla ihmettelemistä, kun syyskuussa 1922 maantietä pitkin kulki suunnaton kummajainen. Siinä joutuivat Kosolan Alfredin hevoset koettelemaan voimiaan vetäessään reellä taakkaansa, 5.000 kilon painoista heijaria, pitkin lumetonta tietä Järvenpään tehtaalle. Mutta sitten vasta kloppien mielikuvitus pääsi valloilleen, kun tehtaalta alkoi kuulua jatkuvaa jyskettä, kuin rautajätin moukariniskuja. -Iisakki Järvenpää
Kohdenumerolla 523 huutokauppattava puukko on Helsingin kesäolympialaisiin 1952 suunniteltu. Kahvassa Olympialaisten symboli Suomen lipulla ja vuosiluvulla, ylinnä messinkinen hevosenpää. Nahkaisessa tupissa preeglattu kuvio ja koristellut lyötteet.
Kohde 28: Sorkoupotuskoristeinen hevosenpääpuukko / Kustaa Lammi / Valmistusvuosi 1978
Kuva: Erkki Laine, Huutokauppa Helander.
Kohdenumerolla 28 huutokaupattava Kauhavalainen Hevosenpääpuukko on koristeltu kahvasta aivan terään saakka.
Puukon kahvan puuosa on valmistettu niin sanotulla sorkoupotustekniikalla, jonka suomalainen puukkolegenda Iisakki Järvenpää kehitteli yhdessä serkkunsa, puukontekijä Kustaa Lammin (1861–1901) kanssa. Tekniikan kehittelystä on kulunut jo yli sata vuotta.
Sorkoupotuksessa tuohen kahvaan piirretään ensin haluttu kuva. Sitten ohutta messinkisoiroa taitellaan pienillä pihdeillä kuvan päälle.
Soiro koputellaan kuvan päällä tuohen sisään. Kun kuva on valmis, puukon pintaa hiotaan, maalataan vesiväreillä ja lakataan.
Tammikuun kuukausihuutokaupan tarjonnasta löytyy useita hevosenpääpuukkoja. Kuva: Minna Sirén, Huutokauppa Helander.
Tiesitkö, että puukon tekemisen perinteet Kauhavalla ulottuvat ainakin 1800-luvulle! Esimerkiksi ns. hevosenpääpuukkoja löytyy Suomesta aina 1880 -luvun alusta alkaen, jolloin puukkojen esi-isiksikin kutsutut Iisakki Järvenpään ja hänen serkkunsa Juho Kustaa Lammi kehittivät kyseisen puukkotyypin.
Kaksikkoa pidetään yleisesti suomalaisen puukko-käsitteen keksijinä. Miehet keksivät kokeilivat ja kehittivät erilaisia puukkomalleja uransa alussa.
Hevosenpääpuukon synnystä liikkuu monenlaisia tarinoita. Näistä uskottavimpana voidaan asiantuntijoden mukaan pitää teoriaa jonka mukaan Kustaa Lammi kiinnitti Vaasan rakuunarykmentissä suorittamansa asepalveluksen aikana huomiota käytössä olleisiin ratsupiiskoihin. Ratsupiiskojen päitä koristi yllättäen valettu hevosenpää.
Joka tapauksessa Hevospääpuukkoja on valmistettu melko suuressa mittakaavassa aina 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
{{cta(’0825dd0a-6e35-4b78-bb90-da49ea77c22c’)}}
TERVETULOA ASIANTUNTIJALUENNOLLE – PUUKKOJEN HISTORIA & TULEVAISUUS
- Luennoitsijana arkkitehti, puukkohistoroitsija sekä veitsiseppä Anssi Ruusuvuori.
- Paikka: Huutokauppa Helander, Hernepellonkuja 8-10, 00560 Hki.
- Aika: Keskiviikkona 24.1.2018 klo 17:30 – 19:00. (Huom. samana päivänä vietetään Tammikuun kuukausihuutokaupan ensimmäistä näyttöpäivää, joten avaamme ovemme jo klo 12:00.)
- Ilmoittautuminen verkkosivujen kautta tai soittamalla numeroon 02 900 319 50.
Teksti: Jenny Sirén
Kuvat: Erkki Laine, Huutokauppa Helander
Lähteet: https://www.iisakkijarvenpaa.fi; https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/8494;