Kohde 1182, Lastenvaunut 1800-luku.
Nämä 1800-luvun alkupuoliskon vaunut ovat nahkaverhoillut ja niissä on hieno keraaminen kädensija. Valitettavasti verhoiluun ja varjostimeen on ajansaatossa tullut joitain repeämiä. Vaunun sivuosaa koristaa todella hieno käsinmaalattu Art Deco tyylinen koristelu.
PS. testailin näitä hiukan ja voin sanoa, että on aika paljon parempi jousitus näissä kun nykypäivän vaunuissa. Ovathan ne kyllä muutenkin astetta tyylikkäämmät kuin nykypäivänä.
Kohde 177, Italialainen design valaisin.
Italialaiset kattovalaisimet sopivat skandinaaviseen makuun jo pelkästään muotokielensä vuoksi ja tuovat mukanaan vielä ihanat värit. Hieno yhdistelmä sanoisin. Italialaisten valaisinten kysyntä kasvanee seuraavan vuoden aikana suomalaisten klassikko valaisinten rinnalla. Tässä valaisimessa yksi varsista on irti sillä sen vastakierre puuttuu. Korkeutta sillä on ihanat 88 cm.
Kohde 18, Friedl Holzerin keramiikkamalja, Arabia 1920-luku.
Tämä vuonna 1927 valmistettu keramiikkamalja on Arabian tuotantoa. Friedl Holzerin tekemä malja on signeerattu ja sillä on korkeutta 21 cm leveyttä 26 cm, alareunassa korjaus.
Friedl Holzer-Kjellberg (1905-1933) oli Itävallassa syntynyt suomalainen keraamikko, jonka elämäntyön tarkoitus keramiikan parissa oli tuoda suomalaista muotoilua tunnetuksi ulkomailla. Friedl muutti suomeen 1924 sisarensa kehotuksesta. Hänen ensimmäinen työpaikkansa suomessa oli Arabian tehtaalla jossa hän työskenteli yhteensä 43 vuoden ajan. Hänen ensimmäinen työnsä Arabialla oli suuri rei’itetty kulho. Friedl Holzer-Kjellberg tyypillisiä esineitä olivat kuparilasitteiset voimakasväriset vaasit joita hän alkoi valmistaa 1940-luvulla. Friedl valmisti esineitä myös häränverilasitteella ja riikinkukkolasitteella. Hän kehitti värit yhdessä Arabian laboratorionpäällikön kanssa. Friedl Holzer-Kjellbergin esineiden kysyntä koveni ajan kuluessa ja hienoimmat punaisen sävyissä hohtavat häränverilasitteiset vaasit päätyivätkin usein kaupunginlahjoiksi, eikä niitä myyty kaupallisia reittejä pitkin.
Kohde 77, Kiinalainen signeerattu lasityö.
Tämä hauska lasityö on alunperin Kiinasta ja se on signeerattu numeroilla 695/888. Lasifiguuriini lienee siis 695 kappale kaikkiaan valmistetusta 888 lasipatsaasta. Mitään muita tietoja tästä ei ole, mutta se ei vähennä kohteen huumoriarvoa tai sen herättämää sympatian tunnetta.
Kiinalaisessa kulttuurissa Sammakko voi symboloida kaikkea vauraudesta ja kuolemattomuudesta aina välinpitämättömyyteen tai onneen saakka. Sammakon symboliikan tulkitseminen riippuukin usein siitä, missä yhteydessä se on esitetty. Lootuskukan symboliikka Kiinalaisessa kulttuurissa on sen sijaan melko kiistämätön. Lotusta on arvostettu Kiinassa kautta aikojen ja se on koristanut niin rakennusten julkisivuja kuin ollut maalausten aiheena ja runojen inspiraation lähteenä. Lootus symboloi koskematonta viattomuutta, sydämen ja mielen puhtautta, pitkää ikää, inhimillisyyttä, kunniaa sekä rauhaa.
Kohde 79, Lydia Addison `Midsummer Evening´ .
Sign. A tergo.
Tämän Lydia Addisonin lasitaideteoksen nimi `Midsummer Evening´ eli juhannusyö ei voisi olla oikeastaan osuvampi. Kaunis suomalaista luontoa ilmeisemmin valokuvan avulla hyväksi käyttävä teos on mukava moderni tuulahdus huutokaupoissa ja sille löytyy varmasti sitä arvostava koti. Näitä saisi tulla vastaan enemmänkin!
Kohde 59, Paavo Tynell A4 prototyyppi, Idman.
Tämä sinällään erikoinen Tynellin Idmanille suunnittelema valaisin on ilmeisesti prototyyppi vaiheessa. Idmanin laatta on poikeuksellisesti valaisimen etuosassa. Mielenkiintoista nähdä minkälaisesksi tämän hinta muodostuu huutokaupssa, Tynellin hintojen ollessa muutenkin nousussa.
Haluatko tietää lisää Tynelistä? Käy ihmeessä lukemassa aiemmin blogissamme englanninkielellä julkaistu historiikki, klikkaa tästä!
Lisäkuvia sekä lampun alkuperäisluonnos on nähtävissä täältä!
Kohde 593, Iranilainen käsinsolmittu Nainmatto, sisla.
Tämä Iranissa Nainin kaupungissa valmistettu käsinsolmittu matto on erittäin harvinainen useastakin syystä. Ehkä se kaikista ilmeisin syy on maton tupsujen paikka, joka näyttäisi olevan sijoitettuna maton reunoihin, sen päiden sijaan. Oikeastaanhan kyse on vain erikoisen muotoisesta matosta, sillä kun katsot kuviota voit huomata että tupsut ovat nimen omaan maton päissä eivätkä reunoissa. Toinen asia joka tekee tästä matosta harvinaisen on sen solmutiheys. Mattoalalla on käytössä erilaisia termejä jotka kertovat maton solmutiheydestä tietyllä alueella. Tämä matto on ns. Sisla, eli siinä on 6 solmua yhtä senttimetriä kohden. Sisla on toiseksi korkein solmutiheys mitä itämaisissa käsinsolmituissa matoissa tavataan. Kaiken kaikkiaan erittäin hieno ja harvinainen matto. Koko 105×199 cm
