Lokakuussa on tarjolla mielenkiintoisia esineitä, joten nyt on jälleen aika kurkistaa meklarimme Mika Sirénin poimintoihin. Ensimmäiseen meklarin poiminnat osaan on valikoitunut kaikkea design esineistä ja matoista aina tauluihin sekä seteleihin saakka.
Kohde 107, Harry Bertoia, BILLNÄS
Arieto ”Harry” Bertoia oli italialais-amerikkalainen muotoilija, äänitaiteilija sekä kuvanveistäjä. Bertoia tunnetaan parhaiten hänen 1950-luvulla suunnittelemistaan teräsverkkotuoleista, koruista sekä seinäkoristeista.
Italian San Lorenzossa 1915 syntynyt Bertoia aloitti käsityöuransa jo nuorena poikana, suunnitellen brodeerauksia häissä käytettyihin liinavaatteisiin. Bertoia oli tuolloin 15 vuotias.
Italialaiset eivät olleet ainoita, jotka huomasivat Bertoian ilmiömäisen lahjakkuuden. Bertoia matkusti perheineen yhdysvaltoihin 1930-luvun loppupuolella ja päätyi Cranbrookin yliopistoon opiskelijaksi. Samaan aikaan koulussa opettajana toiminut Eliel Saarinen, huomasi nuoren Bertoian lahjakkuuden ja taivutteli tämän jäämään yhdysvaltoihin.
Bertoia ei koskaan palannut Italiaan, vaan avasi metallityöpajan yhdysvaltoihin. Sen aikaisen metallien vähyyden takia Bertoia joutui kuitenkin keskittymään pitkälti korujen tekoon, ja pian koruista tulikin iso osa hänen uraansa.
Hans ja Florence Knoll pyysivät Bertoiaa suunnittelemaan huonekaluja ja veistoksia Knollille vuonna 1950. He antoivat Harrylle vapaat kädet suunnitelmiensa toteuttamiseen. Vuonna 1952 syntyikin Diamond-tuoli, josta tuli osa modernien huonekalujen liikettä. Kiitos hänen ystävänsä Eero Saarisen Bertoia sai vuonna 1953 ensimmäisen arkkitehdin tilaustyönsä General Motorsilta. Ja siitä hänen uransa nousukiito sitten alkoikin.
Harry Bertoia menehtyi syöpään vuonna 1978 Yhdysvaltojen osavaltiossa Pennsylvaniassa.
Kohde numerolla 107 myytävä, Bertoian suunnittelema Diamond -tuoli on yksi designklassikoiden kuninkaista.
Kohde 500, 5000 miljoonan Saksan markan seteli, v. 1923.
Saksan markkalla eli D-markkalla tarkoitetaan yleisesti vuosien 1948-2001 välisenä aikana käytössä ollutta Saksan valuuttaa, vaikkakin vuodesta 1873 lähtien Saksan valuutta on kutsuttu pelkästään markaksi.
Huutokaupattava 5000 miljoonan markan seteli on tehty hyperinflaation aikana.
Fun fact: Joitain Saksan markkoja voi vieläkin vaihtaa euroiksi, ja joissain paikoissa ne toimivat vielä jopa ihan käypänä maksuvälineenä. Toki esimerkiksi tämän 5000 miljoonan saksan markan arvo käypänä valuuttana lienee aivan muutaaman lantin verran, kun puhutaan euroista.
Kohde 229, *JOHANNES HAAPASALO, signeerattu 1915, marmoriveistos.
Johannes Haapasalo on suomalainen kuvanveistäjä, joka teki veistoksia pääasiassa pronssista ja graniitista. Haapasalo syntyi vuonna 1880 Mikkelissä, ja kuoli kotiseudullaan vuonna 1965. Haapasalo opiskeli muun muassa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa jonka lisäksi hän kävi koulua myös Tanskassa ja Ranskassa.
Haapasalo osallistui kutsuntalakkoon vuosien 1902-1904 välillä, jolloin hän myös muutti sukunimensä Kääriäisestä Haapasaloksi vuonna 1902. Vuonna 1903 Johannes Haapasao lähti väärennetyllä passilla Tanskaan. Haapasalon maine koheni ensikertaa vuonna 1904 Kööpenhaminassa tehdyn ”Tuohitorvea soittava paimen”-kipsivaloksen myötä. Ateneum osti kyseisen kipsivaloksen itselleen ja Haapasalo sai teoksestaan valtion toisen palkinnon.
Haapasalo palasi Suomeen vuonna 1906, jonka jälkeen hän joutui tekemään paljon rakennusten koristelutöitä elättääkseen perheensä. Vuonna 1912 Ateneum tilasi häneltä aikaisemman kipsivalokseen tehdyn veistoksen marmorisena. 1910-luvulla Haapasalo olikin yksi eniten esillä olleista suomalaisista kuvanveistäjistä.
Joitakin Haapasalon teoksia:
- Nyrkkeilijät, 1932, pronssi, Helsinki
- Puolustaja, 1908, Raahe
- Jousimies, 1929, Mikkelin kirkkopuisto
- Maaemo, 1939, Hietaniemen hautausmaa
- Vaeltaja, Mikkelin Naisvuori, 1920-luku
- Sankaripatsaita muunmuassa Forssaan, Kauhavalle, Mikkeliin sekä Savonlinnaan
Kohde 1217, ANTONI KURZWEIL, WIENN Itävalta, Barokki pöytäkello 1750-luku.
Kohde 1217, ANTONI KURZWEIL, WIENN Itävalta,
Tämä Itävallan Wienissä valmistettu kello on kaunis ja kiinnostava yksilö. 1700-luvulla Antoni Kruzweilin taitavissa käsissä syntynyt pöytäkello lyö 15 minuutin. Yhtenä ominaisuutena mainittakoot sen sisältämästä erikoisuudesta: kellon oikealla puolella on naru, jota vetämällä kello ilmoittaa sen hetkisen ajan, kellon lyönneillä. Kellon lisäksi se kätkee sisälleen päivyrin.
Kohde 168, RUT BRYK/ TAPIO WIRKKALA, ROSENTHAL,Signeerattu RUT BRYK, Polygon,
maljakoita 3 kpl, k 15-21 cm
Kohde 168, RUT BRYK/ TAPIO WIRKKALA, ROSENTHAL,Signeerattu RUT BRYK, Polygon,
Tapio Wirkkalan Rosenthalille suunnittelemat ja Rut Brykin koristelemat Polygon-astiat ovat harvinaisen yhteistyön tulos. Polygon-sarjaan tehtiin useampia koristeita, joista ainakin kolme on Wirkkalan vaimon Rut Brykin suunnittelemia. Tuotannossa astiat olivat vuosien 1973-2000 välissä. Myös kohde 169 on samaa sarjaa!
Teksti: Joonas Mutkala, Tuomas Rossi
Editointi: Jenny Sirén
Kuvat: Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen
{{cta(’15da6765-def1-4784-9068-b1360227b1fc’)}}
