Meklarin poimintojen neljäs osa tuo esiin lisää mielenkiintoisia esineitä eri kategorioista. Tässä listauksessa on mukana mm. niin harvinaisia kolikoita, ettei niiden kaltaisia ole koskaan aiemmin Helanderilla huutokaupattu! Kesäkuun huutokauppa pidetään 18.-19.6.2016.
Kohde 48, Roomalainen kultakolikko, Honorius v. 395-423 paino 4,47 g Solidus Ravenna.
Sanotaan, että koko Roomaa viimeisenä hallinnut keisari oli keisari Theodosius. Theodosiuksen päätös jakaa Rooma kahteen osaan (Itä ja Länsi), antaakseen yhden osan kummallekin pojalleen, oli ratkaiseva päätös Rooman valtakunnan lopulle. Tätä päätöstä pidetään usein antiikin Rooman loppuna ja Bysantin valtakunnan alkuna. Theodosiuksen kuoltua hänen poikansa Honorius sekä Arcadius nousivat Rooman keisareiksi.
Flavius Honorius (v. 383 – v. 423) toimi Länsi-Rooman keisari vuosina 395-423. Honorius nousi keisariksi vasta 12-vuotiaana, isänsä Theodosiuksen kuoltua. Nuoren ikänsä vuoksi Honoriukselle määrättiin edunvalvoja, joka seurasi, että kaikki valtion asiat menevät niin kuin pitääkin. Valvoja oli Flavius Stilicho, jota kutsuttiin myös sotilaiden mestariksi. Itä-Roomaa sai hallitsijakseen Flavius Honoriuksen veljen Flavius Arcadiuksen. Honoriuksen veljeä Arcadiusta pidetään myös Bysantin ensimmäisenä keisarina.
Honoriuksen kuoltua Länsi-Rooman keisariksi julistautui roomalainen virkamies Johannes. Yleisesti ajatellaan, että Länsi-Rooman valtakunta lakkasi lopullisesti olemasta kun Romulus Augustus luopui kruunustaan vuonna 476, mutta joidenkin mielestä totaalinen loppu tuli vasta vuonna 480, kun keisari Julius Nepos kuoli.
Kohde 48 on Roomalainen kultakolikko, joka sijoittuu Honoriuksen valtakauden (395-423) ajalle. Kultakolikko painaa 4,47 g ja sitä koristaa kenenpäs muunkaan, kun itsensä keisari Honoriuksen kuva. Alla nähtävissä kohteen 48 kuva sekä lyhyt video vastaavanlaisesta kolikosta!
Kohde 49, Venetsialainen kultakolikko, Bysantin valtakunta n. 830. Jeesus tähtien keskellä sekä Pyhä Markus ja Doxe de Venexia.
Tässä kultakolikossa on toisella puolella kuvattuna Jeesus tähtien keskellä ja toisella puolella on kuva Evankelista Markuksesta sekä tämän eteen polvistuvasta Doxe de Venexiasta eli sen aikaisesta venetsialaisesta johtajasta.
Kuten edellisen kohteen historiikkia tarkasteltaessa huomattiin, syntyi Bysantin valtakunta Rooman valtakunnan kahtiajaosta. Samasta syystä Bysantin valtakuntaa kutsutaankin usein nimellä Itä-Rooman valtakunta. Bysantin valtakunta alkoi vuonna 395 ja päättyi vasta vuoteen 1453.
Bysanttilaiset olivat (toisin kuin roomalaiset) kristitty kansakunta. He painoivat kolikkoihinsa omien keisareidensa ja keisarinnojensa lisäksi myös pyhiä aiheita, kuten kohteen 49 kolikosta on hyvin nähtävissä.
Bysanttilaisten rahajärjestelmä voidaan jakaa karkeasti viiteen eri aikakauteen. Ensimmäinen aikakausi (johon myös kohde 49 kolikko kuuluu), ulottui Anastasius I:stä (491–518) aina 800-luvun puoleen väliin saakka. Tälle aikakaudelle oli ominaista kolmen eriarvoisen kultakolikon käyttäminen. Kolikot olivat 4, 6 ja 7 follista. Follis tai figs. oli valuutalle silloin käytössä ollut nimi, eli kansankielellä kyseessä oli heidän ”euronsa” tai ”markkansa”. Kolmen eriarvoisen kultakolikon lisäksi aikakaudella oli käytössä myös viisi kuparikolikkoa ja vuodesta 615 alkaen myös yksi hopeinen kolikko.
Alla kuva kesäkuun huutokaupassa myytävästä Venetsialaisesta kolikosta, sekä lyhyt video samanlaisesta, joskin paljon myöhemmin lyödystä rahasta.
Kohde 980, 1 gourde, Haiti 1827.
Haiti itsenäistyi Ranskasta, tammikuussa 1804, jolloin siitä tuli myös maailman ensimmäinen tummaihoisten hallitsema tasavalta. Valitettavasti Haitin valtiontalous on vielä tänäkin päivänä heikolla tasolla ja maa on kokenut itsenäistymisensä jälkeen yli 30 vallankaappausta. Haiti onkin yksi maailman korruptoituneimmista valtioista ja usein sanotaan, että se on myös läntisen pallonpuoliskon köyhin ja vähiten kehittynein maa.
Haitin gourde on vuodesta 1813 alkaen käytössä ollut rahayksikkö. Haitilainen rahajärjestelmä voidaankin jakaa kolmeen aikakauteen, ensimmäiseen gourdeen (1813-1870) toiseen gourdeen (1870-1872) sekä kolmanteen, nykyisinkin käytössä olevaan gourdeen (1872-)
Kohteen 980 yhden gourden seteli kuuluukin Haitin ensimmäisiin gourdeihin, jolloin Haitin valtio painatti 1, 2, 5, 10, 20, 25, 50, 100, 500, sekä 1,000 gourden arvoisia seteleitä. Nykyisellä valuuttakurssilla yksi euro olisi noin 71,35 gourdea ja tämä saattaakin olla yksi syy siihen miksi 1 gourden seteli on nykyään poistunut käytöstä ja pienen tänä päivänä käytössä oleva seteli on 10 gourdea.
Pienenä lisäkuriositeettina kerrottakoot, että Haiti valloitti Dominikaanisen tasavallan vuonna 1821, joten tämä seteli on ajalta, jolloin Haiti hallitsi Hispaniolan saaren länsi- ja itäosaa.
Kohde 484, Öljyvärimaalaus, signeerattu Maria Bajakin, 52×40 cm.
Maria Bajakin oli kohtuullisen tunnettu suomalainen taiteilija vielä 1900-luvun alussa, mutta hävisi sittemmin täysin. Bajakin tunnettuuden tasoa voi ehkä valottaa hieman kohteen 484:nkin mukana tulevalla Finska Konstnärernas Utställning 1898 -näyttelyluettelolla. Kyseessä on siis Ateneumissa vuonna 1898 pidetyn suomalaisten taitelijoiden näyttelyn luettelo. Näyttelyssä on ollut Bajakinin taulun lisäksi nähtävillä teoksia sellaisilta suomalaisilta taiteilijoilta kuten Albert Edelfelt, Axel Gallén eli Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell sekä Nina Ahlstedt.
Kesäkuun huutokaupassa myynnissä oleva Bajakin maalama ja signeeraama teos tuntemattomasta miehestä on kaikessa mysteerisyydessään hieno teos. Tauluun on valitettavasti tehty jossain vaiheessa iso korjaus.
Alapuolella olevasta kuvasta on nähtävissä Ateneumissa pidetyn näyttelyn luettelon sisältösivu, joka paljastaa minkälaisessa seurassa Bajakinin teoksia kehtaa esitellä. Kerrassaan kiehtovaa.
Kohde 510, Sukellusvene ARNOLD, v. 1938 & Heinkel HE51 mallinen lentokone, TIPP & CO. Saksa noin v. 1937.
Kohteen 510 mukana tulevan sukellusvene on saksalaisen Arnold leluvalmistajan käsialaa. Arnold lelutehdas perustettiin Saksan Nurnbergiin vuonna 1906. Lelu perustuu saksalaiseen U-29 sukellusveneeseen, jota käytettiin toisen maailmansodan aikana. Ironisesti, kolme neljästä Arnoldin tehtaasta tuhoutui toisen maailmansodan aikana.
Kohteen 510 lentokoneen on puolestaan valmistanut toinen saksalainen leluvalmistaja, TIPP & CO. Myöskin Saksan Nurnbergiin vuonna 1912 perustettu yritys joutui Saksan natsihallituksen valtaamaksi juuri ennen toista maailmansotaa. TIPP & CO sai kuitenkin jatkaa lelujensa valmistusta, joskin he joutuivat tekemään myös natsiaiheisia leluja, kuten autoja jossa Hitler tervehtii. Hitler- ja natsiaiheiset lelut olivatkin varsin suosittuja tuohon aikaan, mutta suurin osa niistä hävitettiin heti sodan jälkeen. Huutokaupattavaa Heinkel He 51 lentokonetta tehtiin niin armeijamallisena kuin siviilimallisenakin.
Vaikka molemmissa leluissa on puutteita ovat ne silti hienoja ja harvinaisia kohteita, joita ei ihan joka päivä tule vastaan. Nämä sopivat hyvin kenen tahansa kotiin koristeeksi, mutta ovat myös kiinnostava kohde niin militariaa kuin leluja kerääville.
Kohde 935, Hopeinen viininmaistelu astia tai porringer, 1600-luku Espanja.
Tähän hopeiseen, espanjalaiseen viininmaisteluun tarkoitettuun astiaan (englanniksi porringer) on upotettu kaksi hopeakolikkoa. Toinen kolikoista on espanjalainen ns. Eight reale kolikko 1600-luvulta. Kolikkoa koristaa Espanjan kuningas Philip III. Eight reale-kolikon seurana astian pohjalla on myös itävaltalainen ns. Taler kolikko. Talerin motiivina on keisari Maximillian I. Tämä pieni astia on vain 3 cm korkea ja 20,5 cm leveä ja paino sillä on noin 149,8 g mutta astialla on sitäkin kiehtovampi historia!
Porringer eli viininmaistelu astia on keskiaikainen keksintö. Porringereita valmistettiin niin jalometalleista, puusta, kovatinasta kuin keramiikastakin. Tyypillisimmin eurooppalaiset porringer astiat ovat kaksikorvaisia eli niissä on kaksi hantaakia, kun taas ns. koloniaaliset porringerit ovat yleisesti yksi korvaisia. Porringerit muistuttavat läheisesti Skotlannissa käytössä olleita quaich juoma-astioita.
Kuuluisimmat porringer astiat ovat amerikkalaisen 1700-luvulla eläneen hopeaseppä Paul Reveren käsialaa.
Nykypäivän porringerit valmistetaan lähes aina ilman hantaakia ja niitä annetaan lahjaksi lähinnä ristijäisissä. Toinen erikoinen fakta porringer astioiden historiassa on se, että niiden uskotaan olevan nykyisten puurokattiloiden esi-isiä. Sana puuro (englanniksi porrage) onkin hyvin lähellä porringer sanaa. Liekö tällä jotain tekemistä puuron nimen historian kanssa?
Ja mitä astian kolikoihin tulee niin real toimi Espanjan valuuttana useamman vuosisadan ajan aina keskiajalta alkaen. Realin arvo vaihtui useaan otteeseen sen pitkän historian aikana, kunnes vihdoin vuonna 1864 sen paikan otti escudo. Escudon tilalle vaihdettiin puolestaan monelle tuttu peseta (1868), jonka on sittemmin vuonna 2002 korvannut Euroopan yhteinen valuutta euro. Eight realen nimi juurtuu sen arvosta, nimittäin se on kahdeksasosa yhdestä pesosta (8 realea = 1 hopea peso).
Taaleri oli puolestaan hopeinen kolikko, jota käytettiin yleisesti kaikkialla Euroopassa melkein 400 vuoden ajan. Taaler nimitystä (thaler) käytettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1518. Nimen syntyperä sijaitsee Joachimsthal nimisessä kaupungissa, joka sijaitsee nykyisen Tsekin alueella. Taalereihin käytetty hopea sekä louhittiin että painatettiin kolikon muotoon Joachimsthalissa. Taalerin nimi elää vieläkin osana eri valtioiden valuuttoja, esimerkiksi monissa maissa käytössä olevan dollari (=taala) sanan sekä Slovenian entisen rahayksikön tolarin kautta.
Teksti: Joonas Mutkala, Jenny Sirén
Kuvat: Huutokauppa Helander, Tuomas Rossi & Aki Syrjäläinen
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
{{cta(’28e0602d-7d25-449e-bcd0-469dd4b4c3d8′)}} {{cta(’2d74fe56-ba66-44d5-8a41-090b54fdf361’)}}
{{cta(’19459cfc-c71e-4e07-8814-83979ca2c1ae’)}} {{cta(’6a1cd268-3745-4e93-b546-f5878d3f6342’)}}
