Meklarin poiminnat joulukuun huutokaupasta – osa 1

Joulukuun huutokaupassa on vaikka mitä mielenkiintoista, muun muassa Suomi-yhtiön tavaraa, Kauko Räsänen kokoelmaa ja hulpea nukkekoti. Tässä meklarin poiminta blogissa emme käy niitä enää läpi vaan käymme läpi meklarimme Mikan löytämiä yksittäisiä mielenkiintoisia esineitä.

 Kuvassa kohde 1317, sormustin. Lisätietoa tästä kohteesta löydät tästä blogikirjoituksesta.

Kohde 361, veistos, Yrjö Liipola. 

Yrjö Liipola (22. elokuuta 1881 – 26. maaliskuuta 1971) oli suomalainen kuvanveistäjä, joka tunnetaan lukuisten monumenttiveistosten tekijänä. Suomessa Liipola opiskeli kuvanveistoa Turun piirustuskoulussa ja ulkomailla Firenzen taideakatemiassa. Jatko-opintoja hän kävi Berliinissä sekä Pariisissa.

Yrjö Liipola oli myös yksi monista, jotka joutuivat pakenemaan maasta ensimmäisien sortovuosien aikana, kun hän vastusti Nikolai Bobrikoffin ajamia laittomia asevelvollisuuksienkutsuntoja. Liipola löysi lopulta tiensä Itävalta-Unkariin, jossa hän asuikin aina vuoteen 1934 asti, jolloin hän palasi Suomeen.

Julkisia veistoksia hän on tehnyt useisiin kaupunkeihin muun muassa Helsinkiin, Budapestiin, Tampereelle sekä Viipuriin. Liipola on myös hyväksytty täysivaltaisena jäsenenä Unkarin taiteilijapiiriin. Liipola kuului koko uransa ajan Suomen johtaviin kuvanveistäjiin.

Huutokaupattavan veistoksen korkeus on 39 cm ja se on signeerattu. Signeeraus näkyy heikosti. Joulukuun huutokaupassa sitten nähdään mihin hintaan tämä kaunis veistos menee.

kohde 107, Thomas Heaterwick, Magis, malli Spun.

Thomas Heaterwick (17. helmikuuta 1970) on englantilainen suunnittelija ja Lontoossa sijaitsevan Heatherwick Studion omistaja. Hän on kuulunut Ison-Britannian merkittävimpiin suunnittelijoihin 1990-luvun lopusta lähtien. Heaterwick on ollut yhtenä suunnittelijana muun muassa vuoden 2012 olympialaisten stadionilla olleelle soihdun tulisijalle sekä uusille Lontoon busseille.

Muita merkittäviä projekteja joissa Heaterwick on mukana: Suunnitteilla olevan ”Garden Bridge” -sillan suunnittelussa sekä ”Pacific Place” toimisto tornitalojen remontoinnissa.

Spun -tuoli

Julkistettiin Milanissa Salone Internazionale del Mobile -tapahtumassa vuonna 2010. Spun -tuoli on tehty pyöritetystä muovatusta muovista. Tuoli on samanlainen joka sivusta katsottuna, joten siinä on istuin ja selkänoja sama asia. Tuolissa on vielä sellainenkin hyvä puoli, että sitä voi pitää niin sisällä kuin ulkonakin.

Kohde 496, Johannes Haapasalo, kipsiveistos, signeerattu 1918.

Johannes Haapasalo on suomalainen kuvanveistäjä, joka teki veistoksia pääasiassa pronssista ja graniitista. Haapasalo syntyi vuonna 1880 Mikkelissä, ja kuoli kotiseudullaan vuonna 1965. Haapasalo opiskeli muun muassa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, jonka lisäksi hän kävi koulua myös Tanskassa ja Ranskassa.

Haapasalo osallistui kutsuntalakkoon vuosien 1902-1904 välillä, jolloin hän myös muutti sukunimensä Kääriäisestä Haapasaloksi vuonna 1902. Vuonna 1903 Johannes Haapasalo lähti väärennetyllä passilla Tanskaan. Haapasalon maine koheni ensikertaa vuonna 1904 Kööpenhaminassa tehdyn ”Tuohitorvea soittava paimen”-kipsivaloksen myötä. Ateneum osti kyseisen kipsivaloksen itselleen ja Haapasalo sai teoksestaan valtion toisen palkinnon.

Haapasalo palasi Suomeen vuonna 1906, jonka jälkeen hän joutui tekemään paljon rakennusten koristelutöitä elättääkseen perheensä. Vuonna 1912 Ateneum tilasi häneltä aikaisemman kipsivalokseen tehdyn veistoksen marmorisena. 1910-luvulla Haapasalo olikin yksi eniten esillä olleista suomalaisista kuvanveistäjistä. Myöhemmin hän jäi Wäinö Aaltosen varjoon niin kuin moni muukin kuvanveistäjä.

Kohde 1317, Sormustin, kultaa, Kokkola, 1800-luku.

Sormustimet ovat tuhansia ja tuhansia vuosia vanha keksintö. Pronssisia sormustimia käytettiin välimeren maissa jo 2500 vuotta sitten, mutta sormustimen kaltaisia esineitä on käytetty todennäköisesti jo yli 10 000 vuotta sitten.

Sormustimien valmistaminen löysi tiensä maasta toiseen todella heikosti, sillä sormustimien valmistuksen saloja ei haluttu levittää ihan helposti. Esimerkiksi Ruotsi yritti 1750-luvulla vakoilla muita maita, jotta he saisivat valmistuksen salat tietoonsa. Sormustimia käytettiin 1800-luvulla myös viinamittoina.

Tämä kohde on todella hyvä esimerkki siitä mitä kaikkea laatikoista voi löytyä. 1800-luvun kultaisia sormustimia ei meiltä löydy ihan joka kuukausi, ei varmaan edes joka vuosi ja vielä alkuperäisellä laatikolla!

Kohde 440, Suurmieslasi, Mannerheim, IITTALA.

Suurmieslaseja ryhdyttiin valmistamaan protestina Suomen venäläistämistä vastaan. Protestissa oli mukana oikeastaan kaikki suomalaiset lasitehtaat, Iittala, Karhula, Nuutajärvi ja Riihimäki.

Mannerheim suurlaseja alettiin valmistamaan vuonna 1920, eli se ei ole ensimmäisiä suurmieslaseja, mutta se on silti todella harvinainen. Mannerheimin ja Wilksmanin lasit ovat siitä harvinaisia, että ne tehtiin elossa olevista henkilöistä. Lisäksi kyseessä oli tilatut lasit eli niitä myytiin vain tietyn järjestön kautta.

Suurmieslaseja on näkynyt meillä huutokaupassa aina silloin tällöin, mutta tätä harvinaisinta suurmieslasia eli Mannerheihia ei ole näkynyt varmaankaan viimeiseen viiteen vuoteen. Huutokaupassa on myös muun muassa Ivar Wilksmanin suurmieslasi, Wilksmania kutsuttiin Suomen urheilun isäksi.

Lisää poimintoja tulossa seuraavassa osassa!

Teksti: Joonas Mutkala

Kuvat: Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen, Erkki Laine

Sinua Saattaisi kiinnostaa myös:
 

{{cta(’31785601-2187-4ae9-8711-79d86aa12693’)}}   {{cta(’016479ad-afc5-4d7e-8b6a-6221e82ca0d2’)}}