Katse on kääntynyt kohti kevättä ja Helanderin huhtikuun kuukausihuutokauppaa, joka pidetään tulevana viikonloppuna, 9.-10.4.2016! Huutokauppa tuo tullessaan paljon Mid Century Modernia, jotka huutokaupataan sunnuntaina. Nyt meikäläisen poimintoihin, nähdään huutokaupassa!
Taidetta seinälle!
Kohde 188, Matti Karppanen, Sign. 1897, Ampelis garrulus, 33×27 cm.
Matti Karppanen (19. lokakuuta 1873 Kuhmoniemi – 28. tammikuuta 1953 Haminalahti) oli suomalainen taidemaalari ja lintujen täyttäjä, hän erikoistui maalaamisessaankin lintuaiheisiin maalauksiin. Karppanen oli kuuluisan lintumaalarin Ferdinand von Wrightin avustaja sekä oppilas.
Karppanen oli myös ensimmäinen lintujen rengastaja Pohjois-Savossa. Erityisesti petolinnut kiinnostivat Karppasta ja hän suunnitteli julkaisevansa niistä teoksen. Kirja ei kuitenkaan koskaan valmistunut, joten kirjaa varten maalatut luonnokset säilyivät ja kuuluvat nykyään Kuopion taidemuseon kokoelmaan. Hänellä oli lintuja myös lemmikkeinään, muun muassa huuhkaja nimeltä Bubo. Vasarahinta 4500 €
Kohde 187, Louis Sparre, a tergo leima STENMANS KONSTSALONG, nro 2824, Sign. 1905, 14×20 cm
Huomasithan! Meillä on myös Louis Sparren huonekaluja myynnissä huhtikuun huutokaupassa, kohteilla 1101-1103. Lue näistä kohteista ja Louis Sparresta lisää meklarin poiminnat osa 1:stä! Vasarahinta 1100 €
Kohde 1292, Riitta Nelimarkka, Taidetekstiili, Mother and Agre II, 135×110 cm, sign.
Riitta Leena Nelimarkka (s. 6. heinäkuuta 1948 Helsinki) on suomalainen kuvataiteilija, kirjailija ja elokuvaohjaaja. Hän on saanut professorin arvonimen vuonna 2008 ja opiskellut muun muassa pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa. Riitta Nelimarkka on tunnetun Eero Nelimarkan pojantytär.
Vuodesta 1973 alkaen hän on pitänyt kymmeniä museo- ja yksityisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Palkintoja ja tunnustuksia häneltä löytyy, hänet on kutsuttu muun muassa European Museum Academyn jäseneksi vuonna 2014. Suomen Animaatioklinikka myönsi Nelimarkalle samana vuonna arvonimen ”Animaation sankari”, hänen ansiokkaan toimintansa takia, animaatioelokuvien saralla. Hän on saanut lukuisia palkintoja myös kansainvälisillä festivaaleilla, muun muassa Bolognassa vuosina 1990 ja 1992 sekä Brnossa 1992 mainitakseni muutamat. Vasarahinta 550 €
Korut
Björn Weckström
Björn Ragnar Weckström (s. 8. helmikuuta 1935 Helsinki) on varmaankin tunnetuin suomalainen kuvanveistäjä ja korutaiteilija. Hän on käynyt kultaseppäkoulun 1950-luvulla. Uransa alusta asti hän on luonut veistoksellisia koruja, jotka muistuttavat enemmän pienoisveistoksia, kuin perinteistä korusepän työtä. Weckström tunnetaan erityisesti Lapponia Jewelrylle tekemistään töistä.
Weckström on korujen lisäksi suunnitellut muun muassa sarjatuotantolaseja Nuutajärven lasitehtaalle. Näistä varmaankin suurimman suosion ovat saavuttaneet 1970- ja 1980-luvun Kanerva– ja Fortuna-sarjan maljakot.
Weckströmille myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1986, ja hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1971. Vuonna 2013 hänelle myönnettiin myös tunnettu Kaj Franck -muotoilupalkinto.
Björn Weckströmin kauniita koruja on saatu huutokauppaan reilu 20 kappaletta. Tässä olisi nyt muutama poimintani näiden joukosta. Katso ihmeessä luettelostamme kaikki hänen kohteensa hakusanalla ”weckström”!
Kohde 1472, LAPPONIA 2000, Kaulakoru Maramba, hopeaa 925, akryylia, p 42,5 cm, paino 94 g. Vasarahinta 350 €
Kohde 1449, LAPPONIA 2002, Sormus Waterworld, hopeaa 925, akryylia, koko 17,75, paino n. 17 g. Vasarahinta 330 €
Kohde 1443, LAPPONIA, sign. BW, Planetaariset laaksot, 925, p 44 cm, paino n. 131,5 g, v. 2012. Prinsessa Leia kantoi korua elokuvassa Star Wars. Vasarahinta 1400 €
Vasemmalta oikealle: Kohde 1472, kohde 1449 sekä kohde 1443
Elis Kauppi
Elis Kauppi (s. 1921 Turku – k. 2004 Kaarina) kuului modernin suomalaisen korumuotoilun uranuurtajiin. Hän oli ensimmäisiä suomalaista spektroliittiä korukivenä hyödyntäneistä korutaiteilijoista. Hän käytti korutöissään toisinaan myös kotimaista punaista graniittia.
Kauppi oli mukana vuonna 1945 toimintansa aloittaneen turkulaisen kultasepänliikkeen Kupittaan Kulta Oy:n perustamisessa. Hän oli yrityksen taiteellinen johtaja ja korujen suunnittelija vuoteen 1988 asti. Kupittaan Kulta oli ainoa suomalainen alan yritys, joka pääsi esiintymään Frankfurtin messuille vuonna 1960 ja sai spektroliittikoruillaan sensaatiomaista huomiota osakseen.
Kohde 933, helmiä, KUPITTAAN KULTA OY, 14 k, ei vuosileimaa, paino n. 2,3 g, korvakoruja pari, kultaa. Vasarahinta 130 €
Kohde 1459, KUPITTAAN KULTA OY, 14 k, k 3 cm, paino n. 2,6 g, helmiriipus kultaa. Vasarahinta 230 €
Kohde 1461, KUPITTAAN KULTA OY, 14 k, h 1,5 cm, paino n. 8,1 g, korvakoruja pari, kultaa. Vasarahinta 200 €
Vasemmalta oikealle: Kohde 933, kohde 1459 sekä kohde 1461
Seuraamisen arvoista
Kohde 1670, WÄINÖ AALTONEN, säästölippaita 2 kpl.
Wäinö Waldemar Aaltonen (8. maaliskuuta 1894 – 30. toukokuuta 1966) oli suomalaisia kuvanveistäjiä, ja aikansa suurimpia taiteilijoita. Aaltosta ei pidetty vain yhtenä Suomen merkittävimmistä kuvanveistäjistä vaan hän oli yksi merkittävimmistä kuvanveistäjistä kaikissa pohjoismaissa. Julkiset veistokset olivat melkeinpä yksinoikeudella Aaltosen 1920-luvun puolivälistä 1950-luvun loppuun saakka.
Wäinö Aaltosen museo avattiin Turkuun vuonna 1967. Sen suunnittelivat Wäinön poika Matti Aaltonen ja Irma Aaltonen. Wäinö Aaltosen museon kokoelmissa on kaikkiaan noin 5 000 teosta. Lisäksi Aaltosen teoksia on muun muassa Suomen kansallisgalleriassa. Aaltosen tunnetumpia julkisista teoksista ovat olympiastadionin edessä ”juokseva” Paavo Nurmen -patsas, Aleksis Kiven muistopatsas rautatientorilla sekä Aleksis Kiven muistopatsas Mäntän keskustassa. Vasarahinta 40 €
Kohde 108, ÅVIK lasitehtaan vihreä pullo, 1700-luku.
Tämä pullo on löytynyt Turusta talonpurun yhteydessä 1970-luvulla. Pullo on erinomaisessa kunnossa, k 18 cm. Åvikin lasitehdas toimi vuosina 1748-1833, ja oli pääasiassa ikkunalasia, mutta myös talouslasia ja pulloja valmistava tehdas. Åvikin tehdas sijaitsi Somerolla Hämeessa.
Tuotevalikoima sisälsi muun muassa kannuja, astioita, karahveja, maljakoita, astiastoja sekä lasiesineistöä apteekkikäyttöön. Suosituimmat tuotteet olivat joko vihreä tai kirkas ikkunalasi. Erikoistilauksen tullessa Åvikin lasitehdas pystyi myös toimittamaan sinistä tai valkoista lasia asiakkailleen. Vasarahinta 240 €
Kohde 1687, JAPY PILS, pöytäkello, k 29 cm ja l 23 cm, puutteita.
Huhtikuussa myytävässä Japy Pilsin pöytäkellossa on leima Medailles d’argent le 1844-1849. Medailles d’argent tarkoittaa hopeamitalia ranskaksi. Ranskassa pidettävissä kellomessuissa ja -näyttelyissä parhaat kellot palkittiin usein kultaisella- tai hopeaisella mitalilla. Tunnustuksen saatuaan kellontekijä saattoi käyttää tunnustuksen merkintää missä vain tekemässään kellossa. Esimerkiksi tämä ”medailles d´argent” voi olla painatettu useampaan yrityksen tekemään kelloon, ei kumminkaan kaikkiin. Leimalla yritykset haluavat kertoa sen, että kyseessä on laatukello. Vasarahinta 250 €
Muuta mielenkiintoista
Kohde 801, Sohva, käsinojallisia tuoleja pari (3). Vasarahinta 250 €
Kohde 846, Nain, Iran, Sisla, käsinsolmittu matto. Erinomainen matto, toisessa reunassa kahvitahra, 205×122 cm. Vasarahinta 500 €
Kohde 890, Elimäen naisen kansallispuku, koru levyriipus, paita, hame, esiliina, vyötasku, liivi, punainen verkanauha, Koko n. S. Vasarahinta 180 €
Kohde 1000, Greta Skogster, Tilaustyö m/s ATLANTA saliin. Suomen Etelä-Amerikan Linja Oy. 193×264 cm. Vasarahinta 2200 €
Kohde 1701, Espressokeitin, Sisältää käyttöohjekirjan, v. 2008, BUGATTI. Vasarahinta 140 €
Vasemmalta oikealle (ylä): kohde 801, kohde 846 sekä kohde 890.
Vasemmalta oikealle (ala): Kohde 1000 ja kohde 1701.
Tämä oli meklarin poimintojen osa 2, joten jos olet missannut osan 1 niin käythän katsomassa senkin! Suosittelen myös selailemaan huhtikuun huutokaupan luetteloa! Klikkaa tästä päästäksesi kumpaan haluatkaan:
{{cta(’eaca414f-8a4c-4233-87b3-7c6ad71aace4’)}}
{{cta(’22716ceb-de3c-47ec-b94c-03d661e71473’)}}
