Elokuun huutokauppa pidetään lauantaina 6.8.2016 eli kyseessä on ensimmäinen yksipäiväinen huutokauppa pitkiin aikoihin! Vajaat 1300 kohdetta saa itselleen uuden kodin. Mielenkiintoisia esineitä löytyy laajalti eri kategorioista ja tässä jatkoa osaan yksi!
Kohde 151, Kaappi, 1700-luvun puoliväli, Rokokoo.
Vasarahinta 1600 euroa.
Kohde 151 on aito 1700-luvun Rokokoo kaappi. 1700-luvun alkupuolella alkunsa saanut tyyli näkyi niin huonekaluissa kuin arkkitehtuurissakin. Rokokoota edelsi Barokkityyli ja seurasi Klassismi. Tyyli oli ennenkaikkea mukavuutta hakeva suuntaus, mutta siinä saattoi olla myös pieni ripaus leikkisyyttä.
Kohteen 151 Rokokoo kaapissa on valitettavasti pientiä viiluvikaa. Onneksi osa irronneista viilunpaloista on kuitenkin saatu talteen ja ne tulevat kaapin mukana. Kaappia voi siis restauroida niin halutessaan ja ihan alkuperäisillä paloilla. Jos minulta kysytään niin pienet visuaaliset viat tällaisessa kaapissa vain lisäävät sen charmia!
Kohde 879, Seinänaulakko, OSBERG & BADE.
Vasarahinta 200 euroa.
Osberg & Bade –konepaja toimi Helsingissä 1840-luvulta aina 1880-luvun alkuun saakka. Mikonkadulla sijainnut paja sai alkunsa vuonna 1845, ruotsalaisen kupariseppä Karl August Osberg perustamana. 1850-luvun aikana nimi muuttui Osberg & Badeksi kun Karl Augustin pojasta Oskar Osbergista sekä virolais-suomalaisesta insinööri August Badenista tuli pajan uudet omistajat.
Konepajan toiminta laajeni nopeasti 1860-1870-luvuilla. Yksi suurimpia syitä tähän oli vuosina 1877 ja 1878 käyty Venäjän ja Turkin välinen sota. Osberg & Baden nimittäin valmisti patruunalaatikoita sekä kuormastovaunuja Venäjän armeijalle sotavuosien aikana.
Osberg & Baden huutokaupattiin konkurssihuutokaupassa vuonna 1882. Ostajana oli Oskar Osbergin veli Julius. Konepajan konkurssin syynä oli vuoden 1875 tulipalon tuomat taloudelliset tappiot sekä Venäjän-Turkin sodan loppuminen.
Muutaman omistajan vaihdoksen sekä yhdistämisen jälkeen Wärtsilä osti Osberg & Baden (joka oli tuossa vaiheessa osa Kone- ja Siltarakennus Oy:tä) vuonna 1935. Voisi siis melkein sanoa, että tämä hauska seinänaulakko on pieni osa niin Wärtsilän kuin Suomenkin konepajateollisuuden historiaa.
Kohde 870, Panssarilaiva Väinämöinen, kuvattu panssarilaiva Ilmarisen kannelta. Kuva on vuodelta 1933. Vasarahinta 90 euroa.
Panssaril
aiva Väinämöinen oli vuonna 1932 valmistunut Suomen merivoimien rannikkopanssarilaiva. Miehistön koko oli 330 henkilöä, laajentuen sota-aikana peräti 410. Väinämöinen edusti Suomea vuonna 1937 Ison-Britannian kuningas Yrjö VI:n kruunajaisten sotalaivojen paraatissa. Paraatissa ollut Väinämöinen sai tunnustusta vaikka ei ollutkaan isoin tai mahtavin sotalaiva. Eräs brittiläinen meriupseeri sanoikin, että Suomi on selvästi suuri merimahti, sillä suomalaisissa majakkalaivoissakin on kymmenen tuuman tykkejä.
Väinämöinen oli Suomen käytössä aina vuoteen 1947 asti, kunnes Neuvostoliitto osti sen (sodan jälkeisenä aikana). Väinämöisen nimi muutettiin Vyborgiksi (Viipuri) ja lopulta Neuvostoliitto romutti sen vuonna 1966.
Väinämöisen sisaralus Ilmarinen kuului Väinämöisen tavoin Suomen suurimpiin aluksiin. Molemmat alukset oli suunniteltu pääasiallisesti uiviksi rannikkolinnakkeiksi, joiden tehtävänä oli muun muassa demilitarisoidun Ahvenanmaan suojaaminen. Rannikkopanssarilaiva Ilmarinen upposi jo vuonna 1941, törmättyään merimiinaan. Ilmarisen hylyn löytäminen kestikin mellkein 50 vuotta ja vuonna 1990 Ilmarinen paikannettiin Utön eteläpuolelta. Ensimmäisten joukossa hylkyä pääsivät katsomaan muutamat suomalaiset veteraanit, jotka olivat aikanaan nähneet sen uppoavan.
Kohde 263, Punaisten raitiovaunulippu, ja 5 p, sekä elintarvikekortteja v. 1918.
Vasarahinta 45 euroa.
Kohde 263 pitää sisällään mielenkiintoisia esineitä ajalta, jolloin Suomen sisällissota oli käynnissä. Kohteeseen kuuluu mm. helsinkiläinen raitiovaunulipun keväältä 1918, jolloin Helsinki oli Punakaartin hallinnassa. Lisäksi kohteen 263 mukana tulee Punakaartin puolella toiminut Suomen kansanvaltuuskunnan lyömä 5 pennin kolikko. Tarjolla on siis erittäin harvinaista herkkua!
Tiesitkö, että Punaiset (Punakaarti) lyöttivät Suomen itsenäisyyden alkuaikoina uusia kolikoita, joissa lukivat sanat ”Kansan työ, kansan valta”. Ennen omien kolikoidensa lyöttämistä Punainen kaarti ehti käyttämään kaikki Suomen Pankin käteisvarat. Käteisvarat käytettiin jo huhtikuuhun 1917 mennessä.
Kohde 221, Rut Bryk, seinälaatta, ARABIA.
Vasarahinta 2450 euroa.
Ensi kuussa tulee kuluneeksi sata vuotta tunnetun suomalaisen keramiikkataiteilija Rut Brykin syntymästä. Brykin ja hänen aviomiehensä Tapio Wirkkalan 100-vuotis juhla alkoikin jo kesällä 2015 ja jatkuu vielä lokakuuhun 2016 saakka. Juhlavuosi on nostanut Brykin tuotantoa esiin vielä enemmän mutta uskon siihen, että Rut Brykin teosten arvostus sekä hinnat tulevat nousemaan vielä vuosien ajan!
Brykin tunnetuimpia teoksia Suomessa ovat ”Kaupunki auringossa” (1975) Helsingin kaupungintalon ala-aulan portaikossa sekä seitsemänpaneelinen reliefiseinä ”Jäävirta” (1987–91) tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä.
Teksti: Jenny Sirén, Tuomas Rossi
Kuvat: Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen
