Natseja kannattaneen teollisuuspohatan lahja Suomen alivaltiosihteerille, Philipsin suunnan muuttaneen designerin suunnittelema valaisin sekä Suomalaista designia maailmalle vieneen Lapponian kaulakoru – niistä on elokuun meklarinpoimintojen ensimmäinen osa tehty.
Elokuun huutokauppa pidetään lauantaina 6.8.2016, eli kyseessä on ensimmäinen yksipäiväinen huutokauppa pitkiin aikoihin! Vajaat 1300 kohdetta saa itselleen uuden kodin ja mielenkiintoisia esineitä löytyy jälleen laajalti eri kategorioista. Tässä pääsevät esittelyyn niistä ensimmäiset!
Kohde 799, LOUIS KALFF, pöytävalaisin, PHILIPS, 1950-luku, k 45 cm. Vasarahinta 650 euroa.
Louis C. Kalff oli Amsterdamissa vuonna 1897 syntynyt hollantilainen suunnittelija, graafikko sekä arkkitehti. 1916 arkkitehtiopintonsa Delftin teknillisessä yliopistossa aloittanut Kalff suunnitteli kouluaikoinaan mm. bannereita, julisteita sekä asusteita. Philipsillä hän työskenteli vuosina 1925-1960, laajentaen samalla osaamistaan myös muille muotoilun alueille.
Kalff haki työpaikkaa Philipsiltä joulukuussa vuonna 1924. Hän lähetti hakemuksen kirjeitse suoraan yrityksen yhdelle omistajalle, Anton Philipsille. Kirjeessään hän kertoi muun muassa sen, että Philipsin mainonta ei Kalffin mielestä ollut tarpeeksi modernia. Louis saikin työpaikan heti seuraavana vuonna. Kalffin lähettämä kirje taisi myös herätellä omistajia, sillä heti ensitöikseen Louis Kalff sai modernisoida yrityksen taiteellisen sekä kaupallisen mainonnan. Pisteet rohkeudesta Louis Kalffille!
Vuonna 1946, Kalff nimitettiin Philipsin päägraafikoksi ja Louis suunnittelikin yritykselle, vaikka ja mitä. Hän oli osana värien, materiaalin ja muotojen valinnassa monissa eri projekteissa. Lisäksi hän suunnitteli mainontaa, näyttelyitä, valaisimia ja monia muita asioita.
Louis C. Kalff jäi eläkkeelle vuonna 1960, lopettamatta kuitenkaan työntekoa täysin. Kalff toimi eläköitymisensä jälkeenkin aktiivisesti niin arkkitehtina kuin Philipsin konsulttinakin.
Elokuun huutokaupassa myytävä oleva Louis Kalffin Z-lamppu on suunniteltu 1955. Muun muassa messingistä rakennettu pöytävalaisin on vieläkin modernin näköinen, edustaen silti hienosti aitoa 1950-luvun henkeä. Uskon, että tästä lampusta tullaan vielä kilpailemaan!
Kohde 1001, Alfried Kruppin henkilökohtainen lahja Suomen alivaltiosihteerille.
Vasarahinta 180 euroa.
Alfried Krupp von Bohien und Halbach (1907-1967) oli saksalainen teollisuusmies, amatööri valokuvaaja, natsien SS-organisaation jäsen sekä kilpapurjehtia. Yhteen Saksan suurimpaan teollisuus sukuun kuulunut Krupp purjehti mm. olympialaisissa, voittaen pronssia 8mR veneiden purjehduskilpailussa.
Alfriedin taustasta löytyy myös synkempiä pilviä, sillä mies tuomittiin vankilaan ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista, heti toisen maailmansodan jälkeen. SS-joukkoihin kuulunut mies ei luopunut uskollisuudestaan Hitleriä kohtaan edes sodan loputtua.
Alfriedin suvun perheyritys (entinen Friedrich Krupp AG Hoesch-Krupp ja nykyinen ThyssenKrupp AG) oli yksi natsien sekä Wehrmachtin suurimpia ase- sekä materiaalitoimittajia.
Alfried Kruppista tuli perheyrityksen ainut omistaja vuonna 1943, kun Adolf Hitler allekirjoitti säätämänsä, niin kutsutun ”Lex Krupp” -lain. Natsien ja Kruppin suvun yhdessä kehittämän lain tarkoitus oli suojella yrityksen toimintaa, eli käytännössä mahdollistaa orjatyövoiman käyttö sodan aikana.
Kruppin kerrotaan käyttäneen orjina niin keskitysleireiltä haettuja sotavankeja kuin siviileitäkin. Arvioidaan, että Kruppin tehtailla työskenteli yhteensä noin 100 000 orjaa, joista erityisen kamalan kohtalon kokivat juutalaiset. Juutalaisia orjia käytettiin myös nk. ”Extermination through labour” (eli työvoiman kautta tuhoaminen) tarkoitukseen.
Yrityksen tehtailla toisen maailmansodan aikaan tehdyt rikokset johtivat myöhemmin ns. Krupp oikeudenkäyntiin. Myös Alfried tuomittiin, mutta hän sai armahduksen jo kolmen vuoden vankilassaolon jälkeen.
Kohde 1001 on Alfried Kruppin henkilökohtainen lahja Suomen alivaltiosihteerille. Kuusi posliinilautasta sekä yhden koristerasian sisältävä lahja on pakattu sille tehtyyn laatikkoon. Laatikon sisäosa on vuorattu kankaalla, jota koristaa Kruppin suvun symboli sekä yrityksen logo: kolme rengasta. Kyseinen design perustuu Alfreidin patentoimaan ja ilmeisesti itse suunnittelemaan teräsrenkaaseen, jota käytettiin junissa. Niin lautaset kuin rasiakin on koristeltu Kruppin suvun yrityksen liiketoimintaan liittyvin kuvin kuten junin, tehtain ja teollisuusrakennuksin.
Kohde 728, Kaulakoru, LAPPONIA, v. 1997. Vasarahinta 440 euroa.
Nykyään Kalevalakorun omistuksessa oleva Lapponia (Lapponia Jewelry Oy) on vuonna 1960 perustettu suomalainen yritys. Hopeaseppämestari Pekka Anttilan (1931–1985) perustaman yrityksen tunnetuin suunnittelija on kiistämättä kuvanveistäjä ja korutaiteilija Björn Weckström.
Vuonna 1963 yritykseen mukaan tullut Weckström tunnetaan veistoksellisesta ja futuristisesta tyylistään ympäri maailmaa. Niin ja onhan eräskin Weckströmin Lapponialle suunnittelema koru nähty jopa valkokankaalla, nimittäin Tähtien sota –elokuvassa Prinsessa Leian kaulalla.
Elokuun huutokauppa tarjoilee niin Weckstömin kuin Lapponiankin koruista diggaaville monia mahdollisuuksia, joista kuvan kohde 728 on vain yksi. Yhteensä 20 Lapponian korua etsii uutta omistajaa 6.8.2016, elokuun kuukausihuutokaupassa.
Teksti: Jenny Sirén, Tuomas Rossi
Kuvat: Huutokauppa Helander, Aki Syrjäläinen
{{cta(’4fb8c428-2149-42eb-b6a2-15f9de261916’)}}
{{cta(’896a45e2-9e0d-4013-a8d1-f68504a38cdf’)}} {{cta(’0a225d55-5571-4eed-8140-b0cb5003509c’)}}
