Monia 2000-luvun lapsia hämmästyttäisi tieto, että maito ei ole aina tullut purkista – aikoinaan se nimittäin tuli kannusta! Nykykodissa maitokannut ovat vaalittuja aarteita. Usein ne pitävät paraatiaan keittiön kaapiston päällä tai pörhistelevät vitriinissä päästen töihin lähinnä juhlapäivinä perinnejuomien kauniina kaatimina. Suomessa valmistetuista keramiikkakannuista rakastetuimpia ovat tietenkin Arabian versiot: tehdas on tuottanut historiansa aikana lukemattomia malleja ja niihin toinen toistaan hauskempia, hienostuneempia ja taidokkaampia kuva-aiheita.
Nämä yksilöt odottavat uutta kotia 8.4.2020 pidettävässä huutokaupassa. Myös voipytty tunki kuvaan!
Maidonjuojien Suomi
Suomessa on maitoa aina arvostettu suuresti ja nautittu runsaasti; huipussaan maidon kulutus henkeä kohden oli 1950-luvulla, ja yhä tänäkin päivänä olemme tässä tilastollista kärkikansaa. Maitoa on meillä tiettävästi pullotettu ja purkitettu teollisesti jo 1950-luvun puolella, mutta nämä myyntitavat eivät vielä tuolloin yleistyneet, vaan kuluttajat hankkivat maitonsa 1960-luvun jälkipuoliskolle asti pääsääntöisesti irto- tai tilamyynnistä. Irtomaito ostettiin tavallisesti omaan pieneen hinkkiin eli tonkkaan, josta sitä kotona annosteltiin tarpeen mukaan maitokannuun. Kannu kun oli helppo nostaa pöytään ja kaataa siitä maito lasiin yhdellä kädellä.
Elannon sekatavaramyymälä Helsingin Käpylässä noin vuonna 1932. Tarjolla on kaikkea napeista kattiloihin, kahvikupeista potkukelkkoihin – maitokannuja tietenkään unohtamatta. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Maidon irtomyynti hiipui vuonna 1967, kun tuotetta alkoi saada pussiin pakattuna. Vahatut kartonkitölkit syrjäyttivät veteliksi ja hankaliksi moititut maitopussit 1970-luvun alussa ja ovat pitäneet tuolloin saavuttamansa valta-aseman jo lähes viisi vuosikymmentä. Samalla maitokannut jäivät työttömiksi alkuperäisestä tehtävästään; kartonkisessa maitotölkissä kun yhdistyvät näppärästi säilytys- ja kaato-ominaisuudet.
Sympaattisia Heluna-kannuja valmistettiin monessa koossa ja värissä. Muoto on Kaj Franckin, kuvio Anja Juurikkalan käsialaa. Oletko muuten huomannut, että lehmät mulistavat mustia silmiään joka kannussa hieman eri suuntaan? Usein ne katsovat myös kieroon! Kannut myydään Helanderilla 8.4.2020.
Arabialaiset kannut från Helsingfors
Arabian keramiikkatehtaan tuotanto käynnistyi Helsingissä lokakuussa 1874. Tehtaan valmistamat arjen hyödykkeet olivat aluksi melko koruttomia, mutta tilanne alkoi muuttua varsin pian. Esimerkiksi asiakkaita varten vuonna 1893 painettu ’Hintaluettelo Arabian tehtaan fajanssi ja oikeista posliini teoksista’ esittelee jo kymmenittäin erilaisia kaadin- ja kannumalleja ja niihin saatavilla olevia lukuisia koristeaiheita (voit selata Kansalliskirjaston digitoimaa luetteloa täällä – huomaa myös tarjolla olevien monenlaisten pikkutavaroiden kuten merkillisten rasioiden, pakkausten, purnukoiden, ruukkujen ja vatien kirjo!).
Luonnollisestikin useimmat tehtaalle työskennelleistä mainetta saavuttaneista keraamikoista päätyivät tekemisiin myös maitokannujen kanssa. Esimerkiksi Kaj Franck (1911–1989) antoi monille muodon, Birger Kaipiainen (1915–1988), Raija Uosikkinen (1923–2004) tai Gunvor Olin-Grönqvist (1928–2005) puolestaan ilmeen. Nykynäkökulmasta tarkastellen Arabian kulta-ajan voisi mieltää sijoittuvan 1950–1970-luvuille, sillä tuolloin syntyivät ne rakkaimmat ja nostalgisimmat sarjat: Kirsikat, Kosmokset, Valenciat, Valmut, Ruijat, Pomonat, Esterit ja Lumikukat. Moneen ruoka-astiastoon suunniteltiin myös sopiva maitokannu, kahviastiastot taas saivat usein seurakseen ainakin samalla kuviolla varustetun kermanekan ja sokerikon. Koska tehtaan tuotanto oli monipuolista ja kaikin tavoin aikaansaapaa, tieto joidenkin koristeaiheiden suunnittelijoista on jäänyt unohduksiin tai kuvioita on jälkikäteen nimetty virheellisesti joidenkin tiettyjen suunnittelijoiden tekemiksi.
Vasemmanpuoleisen kannun kuva-aiheen on suunnitellut Birger Kaipiainen. Myös oikeanpuoleisesta perhoskuviosta annetaan hänelle usein kunnia, mutta todellisuudessa sen suunnittelijaa ei tiedetä. Kannut myydään Helanderilla 8.4.2020.
Etenkin hauskat eläinaiheiset kannut ovat tällä hetkellä sisustajien suosiossa.
Kun kartonkiset tölkit syrjäyttivät kauniit maitokannut, harva kotitalous kuitenkaan hankkiutui niistä eroon, vaan ne saattoivat päätyä koristeiksi keittiön kaapin päälle muistuttamaan vanhoista ajoista. Vuosikymmenten kuluessa kannuista tuli pidettyjä sisustustavaroita. Monessa perheessä iäkäs kaadin palvelee edelleen juhlapöydässä alkuperäisessä tehtävässään, mutta yhtä hyvin siihen voi koota tulppaaneista ja pajunkissoista värikkään pääsiäisasetelman, sommitella siihen kauneimmat puiset keittiövälineet, kasvattaa yrttejä tai taimia, säilyttää sipuleita, värikyniä tai askartelutarvikkeita… Sisustuskäytössä etenkin hauskat eläinaiheiset kannut ovat tällä hetkellä erittäin suosittuja, mutta myös maalauksellisemmille kuvituksille riittää ystäviä monessa sukupolvessa.
Mikäli omasta pääsiäispöydästäsi puuttuu soma kannu, asia on helposti korjattavissa!
Keskiviikkona 8.4.2020 klo 13.00 Helanderilla myydään hieno valikoima Arabian klassikoita: monenkokoisia maitokannuja ja kaatimia, taidekeramiikkaa, tarjoiluastioita ja pulleita voipyttyjä. Esineistöön voi tulla tutustumaan tiistaina 7.4.2020 klo 12.00–19.00. Huutokauppasalimme on toistaiseksi suljettu, mutta voit jättää ennakko- tai puhelintarjouksen jo nyt tai osallistua huutokauppaan reaaliajassa verkossa (LIVE).
Selaa luetteloa ja valitse suosikkisi:
{{cta(’27b3c77c-0e66-4243-adc8-c379ad889d01′)}}
