Helanderin syyskauden 2017 avaava heinäkuun iltahuutokauppa on jo aivan nurkan takana! Tulevana keskiviikkona pidettävän heinäkuisen iltahuutokaupan tarjontaan mahtuu yli 600 kohdetta. Tuttuun tapaan esineistö kattaa monta Helanderin esinekategoriaa; tekstiileistä, valaisimista, aterimista ja astioista aina huonekaluihin saakka.
Kohde 72: Kay Bojesenin Apina -figuuri ja Ericssonin Cobra-puhelin.
Iltahuutokaupan kohdenumerolla 72 myytävät esineet ovat todellisia skandinaavisen muotoilun klassikoita! Molempien esineiden arkisesta alkuperästä huolimatta, ne ovat molemmat ansainneet paikkansa 1900-luvun muotoiluhistorian eturintamasta.
Apina-figuuri
Kay Bojesen (s. 1886 – k. 1958) oli tanskalainen hopeaseppä sekä suunnittelija, joka tuli tunnetuksi puisista, eläinaiheisista figuureistaan. Bojesen kävi hopeasepän opin Georg Jensenin alaisena, valmistuen sepäksi 1910.
Bojesenin tarina suunnittelijana lähti käyntiin vasta yhdeksän vuotta valmistumisensa jälkeen, jolloin hänen poikansa Otto syntyi. Oman lapsen syntymä sai Bojesenin mielikuvituksen lentämään sekä palaamaan omaan lapsuuteensa. Muistot isän veistämistä puuleluista saivat tuoreen vanhemman kiinnostumaan aiheesta.
1930-luvulle tultaessa Bojesenin kiinnostus leluja kohtaan kasvoi entisestään ja hän aloittikin lapsille suunnattujen puisten figuurejen valmistuksen. Aikakaudelleen epätyypillisesti Bojesen halusi lelujensa olevan yksinkertaisia, vankkoja ja mielikuvituksellisia ainaiseen realismiin pyrkimisen sijaan. Mutta ennen kaikkea Bojesenille oli tärkeää se, että hänen luomansa lelut kiinnostivat lapsia.
Sittemin useita eläinfiguureja suunnittelut Bojesen on niittänyt mainetta yhtenä Tanskan tunnetuimpana designerina. Nykypäivänä hänen puisten figuureidensa asema on muuttunut leluista design esineiksi, ja niiden hinnat ovat pitäneet pintansa huutokaupoissa jo vuosien ajan.
Bojesenin ehkä kuuluisin puulelu, kohteen 72 mukana tuleva Apina-figuuri on valmistettu 31:stä osasta. Apina-figuuri näki päivänvalon vuonna 1951 ja sitä valmistetaan sen kotimaassa Tanskassa vielä tänäkin päivänä.
Jokainen Kay Bojensen Apina on uniikki, käsin valmistettu kappale. Uniikin muotonsa lisäksi niiden ainutlaatuisuutta lisää lelujen valmistukseen käytetty, istutetuista puista saatu tiikki. Kaadettu tiikki kun ei suinkaan ole tasasävyistä, vaan sen ulkonäkö vaihtelee harmaan eri sävyistä aina vihertävyyteen saakka. Apina-lelun valmistukseen on käytetty tiikkin lisäksi limba nimistä puuta.
Cobra-puhelin
Ruotsalaisen Ericssonin klassikoksi muodostuneen Cobra -puhelimen (toiselta nimeltään Ericofon) takana seisoo ruotsalainen kolmikko: Hugo Blomberg, Ralph Lysell ja Gösta Thames.
New Yorkissa sijaitsevan Museum of Modern Art:in (MoMA) kokoelmiinkin kuuluva Cobra oli ensimmäinen markkinoille tuotu, luurin ja näppäimistön yhdistävä puhelin. Useissa sarjoissa ja elokuvissa nähtyä Cobraa pidetäänkin 1900-luvun teollisen muotoilun yhtenä tärkeimpänä esineenä.
Kiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon, että Cobra –puhelimen valmistuksessa käytetystä laajasta värivalikoimasta huolimatta sitä ei koskaan valmistettu mustalla värillä.
Kohteet 449-454: Muurahais-tuoli, suunnittelija Arne Jacobsen, valmistaja Fritz Hansen.
Arne Jacobsen (1902-1971) on kansainvälisesti tunnettu, viime vuosisadan merkittävimpiin suunnittelijoihin kuuluva tanskalainen muotoilija sekä arkkitehti, oikea tanskalaisen modernismin huipputaituri.
Hiukan yllättäen suunnittelijaksi ryhtyminen ei kuitenkaan ollut Jacobsenin ensimmäinen uravaihtoehto, sillä nuorukainen unelmoi alunperin taidemaalarin urasta. Jacobsenin muutti kuitenkin mieltään ja aloitti arkkitehtiopintonsa vuonna 1924. Jacobsen valmistui arkkitehdiksi Kööpenhaminan kuninkaallisesta taideakatemiasta 1927.
Lahjakas Jacobsen tunnettiin sekä humoristisena, että vaikeana persoonana. Toisinaan suunnittelija ei suostunut tekemään minkäänlaisia kompromisseja yhteistyökumppaneidensa kanssa, kun taas joskus hänet nähtiin kulkemassa ympäriinsä, tyhjäksi kaiverrettu vesimeloni päässään, hatun virkaa toimittamassa.
Heinäkuussa huutokaupattavien Ant eli Muurahais-tuolien (kohteet 449-454) tarina alkoi vuonna 1952, jolloin Jacobsen suunnitteli tuolit tanskalaisen lääkeyhtiön Novo Nordiskin aulatiloihin.
Leikkisän ulkomuodon omaava tuoli sai nimensä muurahaista (Ant = muurahainen) muistuttavasta muotokielestään. Tuolin muodon perusideana on muurahaisen muoto hetkellä, jolloin se on juuri nostanut päätään. Jacobsen halusi tehdä tuolista kevyen, vakaan sekä helposti pinottavan. Alunperin kolmijalkaisten Ant-tuolien jalat valmistettiin muovista, mutta joitain vuosia myöhemmin jalkoja lisättiin yksi ja materiaali vaihdettiin kestävämpään metalliin.
Kohde 40: 4 kpl rukinlapoja, 1800-1900-luku.
Rukinlapoja käytettiin ennen vanhaan muun muassa pellavan kehräämiseen. Ensimmäiset rukit lapoineen ilmestyivät Suomeen 1500-luvulla, mutta yleistyivät vasta 1700-luvun aikana. Alkujaan rukinlavat olivat vain maalaamaton käyttöesine, mutta ajan myötä niitä ryhdyttiin koristelemaan kaivertamalla ja maalaamalla. Näin syntyikin suosittu lahja esimerkiksi morsiamelle. Vuosilukuja rukinlapoihin ryhdyttiin laittamaan 1800-luvun jälkipuoliskolla, mutta tämä trendi ei pysynyt pinnalla vuosikymmenien kuluessa.
Ajan myötä ruukit heitettiin pois, mutta usein rukinlavat säilytettiin. Tämän johtui siitä, että rukinlapa oli lahjana saatu, usein sulhasen tai sukulaisen itse tekemä esine. Rukinlavoista voi löytyä muun muassa nimikirjaimia, sydämiä tai rakkauden tunnustuksia. Sulhasen morsiamelle valmistama rukinlapa oli osoitus hänen kädentaidoistaan, sillä pitihän morsiamen tietää, että sulhanen osaa käsitellä puuta!
Rukinlapoja näkee usein museoissa, ja valitettavasti niiden historia ja käyttötarkoitus muuttuuvat yhä tuntemattomammaksi uusille sukupolville. Tämä näkyy myös rukinlapojen hintatasossa sekä niihin kohdistuvassa arvostuksessa. Suomalaisen talonpoikaskulttuurin historian säilymisen kannalta olisi toivottavaa, että nämä upeat käsityönä valmistetut esineet eivät katoaisi unholaan.
Kohde 40, 4 kpl rukinlapoja, 1800-1900-luku.
Kohde 35: Seklaisia Arabian ruoka- ja kahviastioita, mm. Valencia- ja Kosmos-sarjoista.
Valencia -sarja
Ulla Procopén suunnittelema, kauniin sininen Valencia -astiasarja sai alkunsa 1960 luvulla. Valencia-sarjasta tuli myyntiin ensin vain iso tarjoiluvati, hedelmälautaset sekä kynttilänjalkoja, mutta jo vuoteen 1966 mennessä sarja sai jatkokseen kahvi- sekä teekaluston. Valencian tuotanto lopetettiin vuonna 2002.
Käsinmaalatuista ja suuren suosion saavuttaneista Valencia -sarjan astioista voi löytää kahden eri henkilön signeeraukset. Näitä voivat olla esimerkiksi UP/INS tai UP/HP, joista ensimmäiset nimikirjaimet viittavat aina suunnittelijaan eli Ulla Procopéhen, ja seuraavat kyseisen esineen maalaajaan.
Astiaston suosiosta kielii sen hinta-taso. Yhdestä Valencia-sarjan kahvikupista saatetaan pyytää useita kymmeniä euroja. Valenciaa liikkuu myös paljon huutokaupoissa, joista sitä on helpompi ostaa isompina erinä.
Kosmos -sarja
Kohde 35 pitää sisällään myös Arabian Kosmos -sarjan ovaalin tarjoiluvadin. Vadin koristelun on suunnitellut Gunvor Olin-Grönqvis,t kun sen sävymaailmasta on taas vastannut Ulla Procopé. Tätä mallia valmistettiin vuosien 1962-76 välillä.
Kosmos ei koskaan saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin edellä mainittu Valencia-sarja. Tästä huolimatta Kosmos -sarjaan kuuluvasta kahvikupista pyydetään yleensä noin reilua kymmentä euroa.
Kohdenumerolla 35 myytävät Arabian astiat ovat oikein hyväkuntoisia, pientä Valencia -sarjan kannussa olevaa vikaa lukuunottamatta. Kohteiden kunto kannattaa kuitenkin aina tarkistaa itse, ja näitä sekä muitakin iltahuutokaupan esineitä voi tulla katsomaan näyttöön keskiviikkona 26.7. klo 12-17:00.
Lisää Arabiaa löydät muun muassa kohdenumeroilla: 137, 146, 466, 479, 492 ja 494.
Kohde 35: Sekalaisia Arabian ruoka- ja kahviastioita, mm. Valencia- ja Kosmos-sarjoista.
Kohde 254: Tripp Trapp -tuoli, suunnittelija Peter Opsvik, valmistaja Stokke.
Stokkelle suunnittelun Tripp Trapp -tuolin takana on Norjalainen, innovatiivisista ja ergonomisista tuoleista tunnetuksi tullut Peter Opsvik.
Vuonna 1972 alunperin markkinoille tullut Tripp Trapp on tarkoitettu sekä vauvoille, että nuorille lapsille. Nerokkaan designinsa ansioista Tripp Trapp muutti käsitteen lastentuoli kokonaan uuteen uskoon, mullistaen samalla niiden tulevaisuuden. Stokke Tripp Trappin sanotaakin olevan nk. ”kasvavien syöttötuolien” uranuurtaja. Syöttötuoli kasvaa lapsen mukana aina aikuisikään asti.
Kohde 254: Tripp Trapp -tuoli, suunnittelija Peter Opsvik, valmistaja Stokke.
Tutustu heinäkuisen iltahuutokaupan koko valikoimaan verkossa julkaistun luettelon kautta tai saavu huutokaupan näyttöön! Iltahuutokaupan näyttö pidetään ennen huutokauppaa, keskiviikkona 26.7. klo 12-17:00. Huutokauppa alkaa heti klo 17:00.
{{cta(’e2a3e37f-3e40-4109-9f4a-b7bf6460b583’)}}
Teksti: Joonas Mutkala
Editointi: Jenny Sirén
Kuvat: Huutokauppa Helander, Erkki Laine, Alexander Laatio.
