Konservoinnissa on sananmukaisesti kyse säilyttämisestä. Konservoinnin perusperiaatteisiin kuuluu ajatus, että esineen tilaan puututaan niin vähän kuin mahdollista. Kohdetta tulisi käsitellä kunnioituksella; se on eräänlainen dokumentti jo itsessään. Toimenpiteiden tulisi olla peruutettavissa, ne eivät saisi muuttaa tai vääristää kohteen ulkonäköä, eivätkä tuhota arvokasta informaatiota.
Esineestä pystytään keräämään tietoa tutkimalla sen muotokieltä, siihen käytettyjä materiaaleja sekä työstömenetelmiä. Elämisen jäljet kertovat miten esinettä on käytetty ja tuovat siihen välillistä, immateriaalista informaatiota. Käytön jäljet saattavat kertoa onko esine ollut jokapäiväisessä, huolettomassa arkikäytössä vai onko se ollut kenties vaalittu ”salonkikelpoinen” esine, suoranainen statussymboli jopa? Esine kulkee ajan läpi ja kokee usein matkallaan muutoksia; lisäyksiä tai poistoja tai muutoksia käytön ja tarkoituksen suhteen. Näistä eri vaiheiden jäljistä muodostuu historiallinen kerrostuma.
Restaurointi on askelta lähempänä käytäntöä. Sen avulla pyritään usein rekonstruoimaan kohteen niin sanottu alkuperäinen tila. Usein restauroinnin yhteydessä poistetaan jotkin myöhemmät lisäykset ja ne korvataan jollain parempana pidetyllä tai alkuperäisen kaltaisella materiaalilla. Pieni riski piilee päätöksessä ”alkuperäisestä” tilasta, sillä se on jossain määrin tulkintaa. Emme voi aivan täysin varmasti sanoa, mitkä olivat valmistajan aikomukset.
Esimerkiksi rokokoo-tyylisien huonekalujen värityksessä päädytään nykyään valkoiseen tai helmenharmaaseen ajatellen että se oli se alkuperäinen tyyli. Tämä käsitys on syntynyt siitä, kun alkuperäisiä maalikerroksia -jotka olivat toisinaan hyvinkin värikkäitä – on eri aikakausien trendien innoittamana poistettu ja jäljelle on jäänyt enää pohjustusmaali, eli se valkoinen/helmenharmaa!
Toinen havainnollistava esimerkki on marmorinvalkeina tuntemamme antiikin ajan veistokset muinaisesta Kreikasta ja Roomasta. Tarkat materiaalitutkimukset osoittavat, että alkujaan väreissä ei suinkaan säästelty, vaan ne kuvioitiin ja väritettiin koko paletin kirjolla. Valkean marmorin ihannointi sai alkunsa ”vasta” renessanssiajan Italiasta. Maan uumenista keisarillisten palatsien raunioista löydettiin patsaita, jotka olivat menettäneet alkuperäisen värityksensä. Näitä antiikin ajan teoksia ihannoitiin puhtaassa muodossaan ja ikuistettiin maalaustaiteeseen nimenomaan valkeassa kuosissaan. Taidehistorian ihanteet ohjasivat myös museoiden toimintaa jopa siinä määrin, että patsaita pestiin hapoilla! Käsitys antiikin valkeudesta on hiipinyt aina meidän aikaamme asti.
Ihanteet ja arvottaminen ovat siis usein kulttuurisidonnaisia ja muuttuvat ajan kuluessa, joten ne ovat samalla muutosalttiita tekijöitä.
Veera konservoi huutokauppaan myyntiin tulevan taulun kehyksiä. Kuva Erkki Laine, Helander.
Ajan halki kulkeneeseen vanhaan esineeseen liittyy erilaisia näkökulmia, jotka voivat vahvistaa esineen merkitystä ja arvostusta. Korjaus- ja huoltotoimenpiteitä miettiessä pitäisi kyetä tekemään objektiivisia arvioita ja päätöksiä esineen, sen kontekstin ja historian muodostaman kokonaisuuden pohjalta. Muuten saatetaan myöhemmin huomata, että on poistettu tai vääristelty jotain hyvinkin olennaista.
Esineen esteettinen arvo on kovin suhteellista; kauneus kun tunnetusti on katsojan silmässä. Miellyttävyys muodostuu yleensä hyvän käsityötaidon merkeistä, materiaalien taidokkaasta ja luovasta käyttötavasta ja ehkä myös tavasta jolla esine on ikääntynyt.
Vanhojen huonekalujen kohdalla niin sanottua ikäarvoa on silloin kun esine todella on vanha, se näyttää vanhalta ja sen ulkonäkö näistä syistä miellyttää katsojaa. Vanhaa vaikutelmaa pidetään hyväksyttävänä silloin kun se korostaa esineen miellyttäviksi koettuja puolia. Epätäydellisyys, keskeneräisyyden tuntu sekä muodon ja värin asteittainen hajoaminen saattavat siis olla juuri ne tekijät, jotka korostavat esineen luonnetta. Ainakin siihen asti, kunnes samoja merkkejä pidetään häiritsevinä.
Rahallinen arvo heijastaa epäsuorasti yleisiä asenteita esinetyyppiä kohtaan. Rahallinen arvo on altis muutoksille kullakin hetkellä vallitsevien, suhteellisen lyhytaikaisten suuntauksien mukaan. Heilahduksia aiheuttavat mm. kauden sisustustrendit, materiaalivalinnat, markkinahinnat huutokaupoissa ja toisinaan myös suuret museonäyttelyt. Jostain esinetyypistä tai yksittäisestä esineestä saatetaan nostaa esille jokin haluttu piirre tai löytää uutta tietoa. Tänään jokin tyyli on jokaisessa sisustuslehdessä ja lähimenneisyyden trendit ovat jo ”niiiiiiin eilistä”. Arvostus elää usein sykleissä, joten seuraava sukupolvi saattaa rakastua juuri samoihin asiohin, joita itse katsomme kauhun puistatuksia tuntien.
Siitä päästäänkin tunnearvoon. Se kumpuaa omista kokemuksista, joissa esineellä on ollut jokin rooli, etenkin jos ne liittyvät yksilön varhaisiin muistoihin. ”Näitä mukeja meillä oli mummolassa” tai ”muistatko sen sohvakaluston, mikä meillä oli silloin kun…” Tunnearvo ei ole muuttumaton, pitkäaikainen arvo, mutta se saattaa säilyä ja kasvaakin, jos esimerkiksi esine kulkee suvussa perintönä. Toisinaan puusepät ja verhoilijat ovat saattaneet kirjoittaa jotain pientä itsestään (nimi, aika, paikka) esineen näkymättömiin jääviin osiin. Jos arvelet, että esine jatkaa kulkua suvussa, voisit vaikka dokumentoida omia muistoja esineestä ja liittää ne kulkemaan esineen mukana. Lisäät tunnearvoa ja ajan mittaan myös esineen historiallista arvoa.
Esineissä itsessään ei ole suoranaisesti näitä arvoja, vaan ne ovat ihmisten luomia. Jokainen esine on uniikki ja sitä voidaan katsoa usealta eri kannalta, mutta ei välttämättä samaan aikaan. Sen vuoksi on tärkeää säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäistä, sillä katsantokannat muuttuvat ja jokin aspekti voi nousta ajan saatossa ylemmäs muita. Toki täytyy huomioida käytännöllisyyden vaatimat seikat, harvalla kuitenkaan on mahdollisuutta saati halua pitää kotiaan museona.
Teksti: Veera Puranen, Huutokauppa Helander.
Kuvat: Erkki Laine, Huutokauppa Helander.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
{{cta(’9db57758-828d-48b8-9bd1-7e7f82cb5d5e’)}}
{{cta(’bd180ca3-27be-406d-ba9a-ad7e83ca9b72’)}}
{{cta(’31785601-2187-4ae9-8711-79d86aa12693’)}}
