Uskonpuhdistuksen myötä Raamatun kääntäminen kansankielelle nähtiin tärkeänä. Mikael Agricolan suomentama Uusi Testamentti oli ilmestynyt jo 1500-luvun puolivälissä ja vuonna 1602 piispa Rothoviuksen toimesta aloitettu Raamatun suomennos sai päätöksensä vuonna 1640 Turun kirkkoherra Eskil Petraeuksen johtaman nelihenkisen käännöskomitean toimesta. Käännöstyön keskeisiä tavoitteita oli mahdollisimman tarkka alkutekstin mukailu sekä kielen ymmärrettävyys maan laajuisesti. Suomennoksessa hyödynnettiin Agricolan sekä aiempien käännöskomiteoiden työtä.
Kristiinan Raamattunakin tunnettua teosta painettiin Henrik Keyserin kirjapainossa Tukholmassa 1200 kappaleen painos, joista Itä-Hämeen Museon mukaan Suomeen tuotiin 750 kappaletta. Raamattu omistettiin silloiselle 15-vuotiaalle Ruotsi-Suomen hallitsijalle kuningatar Kristiinalle.
Suomeen lähetetyt kappaleet kuljetettiin sitomattomina irtoarkkeina ja sidottiin kirjaksi yleensä vasta ostovaiheessa. Suomenkielisten seurakuntien tuli hankkia Raamattu sakkouhalla ja moni Suomeen saapuneista Raamatuista päätyikin seurakunnille sekä korkeissa asemissa oleville henkilöille.
-Mika Sirén, Huutokauppa Helanderin toimitusjohtaja
Kansallisesti suomenkielinen koko Raamattu oli merkittävä tapahtuma, sillä nyt jokainen kansalainen pystyi itse perehtymään sen sanomaan. Kielellisesti Raamattu myös vakiinnutti suomen kirjakielen ja oikeinkirjoituksen pitkäksi aikaa. Tapahtumaa juhlistettiin 31.heinäkuuta vuonna 1642 kiitosjumalanpalveluksella, joka pidettiin jokaisessa maan kirkossa. Arvioiden mukaan kirjoja on säilynyt tähän päivään noin 100 kappaletta.
Huutokaupattava kookas kirjaharvinaisuus on ulkomitoiltaan 25cm x 38cm x 11 cm ja puukannet on päällystetty nahalla. Raamatun tarinat on kuvitettu kivipiirroksilla ja ainakin yksi piirros on ladottu väärinpäin. Osassa kuvituksista löytyy monogrammisigneeraus MT. Raamattu ei ole kunnoltaan täydellinen, sillä sisäsivut ovat paikoitellen vaurioituneet. Vaurioituneita sivuja on myös paikoitellen paikkailtu 1700-luvulta peräisin olevilla ruotsinkielisillä sopimuspapereilla ja sisäkansissa on myös piirustuksia. Tieto Raamatun alkuperäisestä omistajasta on kadonnut vuosisatojen saatossa.
Teoksen etusivulla käy ilmi painotalo ”Präntätty Henrich Keisarilda”, painopaikka sekä -vuosi.
Puukannet on päällystetty nahalla. Koska Raamattu sidottiin kirjaksi usein vasta ostovaiheessa, kannet ja soljet vaihtelevat kirjayksilöstä riippuen.
Raamatussa on kuvitettu muun muassa Danielin kirjan tarina kuningas Belsassarin pidoista, joissa tyhjästä ilmestynyt käsi kirjoitti seinään kesken pitojen viestin Jumalalta (kts. kuvan vasen yläreuna).
Coco Pyhä Ramattu Suomexi huutokaupataan osana tiistaina 16.1. klo 16 julkaistavaa Helanderin Weekly-verkkohuutokauppaa ja tarjouksia voi jättää nettisivujemme kautta. Tutustu kohteeseen TÄSTÄ.
Huutokauppa sulkeutuu maanantaina 29.1.2024.
Lähteet:
Finna.fi, Itä-Hämeen museo, HS.fi ja Wikipedia