Marraskuun ryhmän teoksia keräilevä mies puhkuu intoa tuoreessa keräilyharrastuksessaan. Vaikka Jani Pakkala on keräillyt esineitä jo pienestä pojasta alkaen, on nykyinen keräilykohde varsin tuore tuttavuus.
Jani Pakkala istumassa olohuoneessaan, Marraskuun ryhmän taitelijoiden tekemien teosten ympäröimänä. Suurin osa teoksista on ostettu Huutokaupoista, erityisesti Helanderilta.
1. Kerro mitä keräilet?
-Keräilen Marraskuun ryhmän taitelijoiden teoksia. Marraskuun ryhmä oli siis taidemaalari Tyko Sallisen ympärille keräytynyt, ekspressionismiin keskittynyt taitelijaryhmä, joka vaikutti erityisesti ennen ensimmäistä maailmansotaa. Ryhmä toimi vuosina 1916-1924.
”Tämä niin sanottu ”närä” on huhujen mukaan mennyt niin pitkälle, että ryhmän keulahahmon Tyko Sallisen on sanottu ottaneen yhteen samaan aikaan vaikuttaneen Akseli Gallen-Kallelan kanssa!”
He herättivät tuolloin närää taidepiireissä sillä, että maalaukset olivat rumia ja synkkiä, kertoo Jani naurahtaen. Tämä niin sanottu ”närä” on huhujen mukaan mennyt niin pitkälle, että ryhmän keulahahmon Tyko Sallisen on sanottu ottaneen yhteen samaan aikaan vaikuttaneen Akseli Gallen-Kallelan kanssa!
Täytyy muistaa, että tuohon aikaan niin sanottua vanhaa koulukuntaa edustaneet taidemaalarit kuten Gallen-Kallela, Pekka Halonen ja Hjalmar Munsterhjelm maalasivat melko kansallisromanttisia tauluja, jotka olivat täysin erilaisia kuin Marraskuun ryhmän teokset. Tuohon aikaan melkein kaikkea tästä tyylisuunnasta poikkeavaa vastustettiin kärkkäästi, huomauttaa Jani.
Kuvissa muutama Janin huutokaupoista ostamista tauluista. Tauluista näkee hyvin Marraskuun ryhmän taitelijoille tyypillistä, hieman tummanpuhuvaa, jopa synkkää tyyliä. Vanhaa miestä esittävät taulun on maalannut Jalmari Ruokokoski vuonna 1917. Kuva esittää Jaakko Paavonkalliota, joka toimi Hyvinkäällä Ruokokosken sekä Sallisen `Humala´ ja `Krapula´ nimisten huviloiden talonmiehenä. Vieressä on Gabriel Engbergin vuonna 1918 maalaama taulu.
2. Miksi keräät juuri Marraskuun ryhmän teoksia?
-Keräilyni lähti ihan vahingossa tuossa muutama vuosi sitten käyntiin. Ajattelin, että voisin jättää lapsilleni perinnöksi jotain muutakin kuin velkaa. Olin aina keräillyt kaikenlaista mutta nyt päätin miettiä asiaa oikein kunnolla.
-Selasin siinä muutamia huutokauppaluetteloja, kun vastaan tuli Tyko Sallisen vesivärimaalaus. Ostin taulun oikeastaan ihan huvikseni, enkä tiennyt marraskuun ryhmästä vielä tuolloin mitään. Ehdin siinä ostaa vielä toisenkin taulun, tosin tämä taulu ei ole Marraskuun ryhmän jäsenen tekemä.
Ajatus juuri Marraskuun ryhmän taitelijoiden teoksien keräämisestä kiteytyikin vasta myöhemmin, kun Jani vei ostamansa Tyko Sallisen teoksen kehystämöön. -Kehystäjä kysyi minulta, olinko miettinyt miten rajaan keräilyäni. Kotiin päästyäni päätin tutkia ostamieni teosten tekijöiden, eli Uno Soldánin sekä Tyko Sallisen taustoja. Huomasin, että Sallinen oli kuulunut tällaiseen taitelijaryhmään. Siitä se sitten lähti ja taulua kehystämöstä noutaessani ilmoitin kehystämön työntekijälle, että olen (kiitos hänen) päättänyt miten rajaan keräilyäni, jatkaa Jani naurahtaen.
3. Marraskuun taiteilijaryhmä on melko iso, ketä siihen kuuluu?
–En itsekkään pysty nimeämään kaikkia ryhmään kuuluneita taiteilijoita ulkomuistista. Ryhmän kokoonpano vaihtelee myös lähteestä riippuen ja esimerkiksi Wikipedian tiedot poikkeavat taidekirjojen tiedoista, kun sitten taas taidekirjojenkin tiedot poikkeavat toisistaan, summaa Jani.
-Itse olen keskittynyt keräämään niiden taitelijoiden töitä, jotka mainitaan Marraskuun ryhmän pitämien näyttelyiden teosluetteloissa. Lisäksi kerään vain niitä teoksia, jotka on tehty sinä aikana, kun ryhmä piti näyttelyitä eli vuosina 1916-1924.
Jani sai Ateneumin taidemuseon arkistosta teosluettelot kaikista, yhteensä viidestä pidetystä Marraskuun ryhmän näyttelystä ja on sittemmin kerännyt vain näiden taiteilijoiden teoksia. -Voi olla, että jotain taiteilijoita on kuulunut ryhmään myös näiden listojen ulkopuolelta, toteaa Jani.
Marcus Collinin (teos vuodelta 1921) sekä Mikko Carlstedtin (teos vuodelta 1926) maalamat teokset ovat hyvä esimerkki siitä, että Marraskuun ryhmään kuuluneet taiteilijat maalasivat myös kevyitä, jopa iloisen värisiä teoksia. Ryhmän jäsenten teoksissa on kuitenkin nähtävissä viitteitä ekspressionismistä ja kubismista.
4. Mikä sinulle on keräämisessä tärkeintä?
-Olen keräillyt erilaisia asioita ihan pienestä pitäen. Välillä keräilyssä on ollut taukoa ja keräilyn kohteetkin ovat vaihtuneet. Maalausten tai taiteen keräämisessä lähtöajatuksena oli kerätä jotain, jota voin jättää lapsilleni perinnöksi mutta en ole varma haluavatko he rumia tauluja itselleen, toteaa Jani naurahtaen.
-Keräilystä on myös ajan myötä kehittynyt mukava harrastus, joka tempaisee mukanaan. Huutokauppaluetteloiden tutkiminen netissä on mielestäni tosi mukavaa ja tykkään käydä niin sanotuissa livehuutokaupoissa, kertoo Jani.
5. Puuttuuko kokoelmistasi joitain teoksia, jotka haluaisit kokoelmiisi?
-Kyllä minulta puutuu vielä muutamien Marraskuun ryhmän taiteilijoiden teoksia. Muun muassa Eero Nelimarkan, Alvar Cawénin sekä Juho Rissasen työt uupuvat kokoelmastani. Erityisesti haluaisin saada kokoelmiini Juho Rissasen työn, esimerkiksi öljyväri- tai vesivärimaalauksen, kertoo Jani.
-Nelimarkan ja Cawénin työt ovat valitettavasti hiukan kalliimpia. Cawénia liikuu markkinoilla muutenkin todella vähän, kun sitten taas Nelimarkalta on saatavissa tauluja mutta ne ovat minun keräilyni kannalta väärältä aikakaudelta. Eli suurin osa on sodan jälkeen maalattuja töitä.
Janin Helanderilta ostama Ilmari Aallon ronskeilla, siveltimenvedolla maalattu Maisema, 370 €. ”Maalaus vuodelta 1921 on aikansa verevintä marraskuulaista ekspressionismia. Edellisenä vuonna Aalto oli nähnyt Pariisissa van Goghin ja Cézannen maalauksia, ja vielä 1920-luvun alussa hänen ilmaisuvoimansa kukoisti. Onkohan aihe Suursaarelta? Modernismin uranuurtajana Aalto on hieno lisä suomalaisia 1900-luvun alun maalauksia keräävän taiteenystävän kokoelmaan. Olihan hän 1910-luvun puolivälissä myös yksi kotimaisen kubismin edelläkävijöistä.” -Tuija Peltomaa, ARTease, 7.3.2015.
”Minusta oli erityisen hienoa, kun taidehistorioitsija Tuija Peltomaa noteerasi sen omassa blogissaan.”
6. Mikä on paras huutokauppa ostoksesi näin keräilyn saralta?
-Yksi kokoelmani suosikkiesine on Helanderilta ostettu Ilmari Aallon tekemä taulu (kuvassa yllä). Minusta oli erityisen hienoa, kun taidehistorioitsija Tuija Peltomaa noteerasi sen omassa blogissaan.
-Toinen suosikkini, myöskin Helanderilta ostettu teos, on Jalmari Ruokokosken taulu. Tauluun oli merkitty A tergo (takapuolelle) J. Kalles. Kyseessä on se siis miehen muotokuva.
Lähdin sitten selvittämään ketä se esittää ja minulle selvisi, että Ruokokosken aikanaan Hyvinkäälle rakennuttama huvila seisoi tontilla, joka kuului Janne Kallio nimiselle miehelle. Katsoin taulun tekstiä uudelleen ja totesin, että siinä saattaa lukea myös J. Kallio. Lisäselvitysten jälkeen kävi kuitenkin ilmi, ettei kyseessä voinut olla hänen muotokuvansa, sillä vuosiluvut eivät täsmänneet. Tässä vaiheessa otin yhteyttä Hyvinkään taidemuseoon, josta selvisi, että kyseessä oli Jaakko Paavonkallion muotokuva. Paavonkallio oli toiminut Ruokokosken huvilan talonmiehenä, ja ilmeisesti poseerannut taiteilijalle.
Hieno tarina taulun takana saa minut aina pitämään siitä entistä enemmän, toteaa Jani tyytyväisenä.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
{{cta(’f1d796c8-2b71-421a-a32b-4f6941ed263b’)}} {{cta(’deffaec3-bde8-440e-8fa2-1c9cad534e3f’)}}
