Toukokuun huutokaupassa 14-15.5. KORUT&VINTAGE pääsevät etusijalle. Luvassa on historian lehtien havinaa, kun Euroopan edesmenneiden kunigattarien ja prinsessojen koruihin perustuvat jalokivin koristellut sormukset ja korvakorut pääsevät huutokauppaan. Mutta ennen sitä, tässä on heidän tarinansa…
1. Prinsessa Katariina Jagellonica
Kohde 1001, Katariina Jagellonica sormus. Kultaa, sinisiä topaaseja ja 0,37ct briljanttihiottuja timantteja. Kari Hirvonen, Ofelia Jewelery.
Katariina Jagellonica (1526-1583) oli Puolan kuninkaan Sigmund I:n tytär, joka varttui nuoruutensa Krakovan hovissa. Katariina Jagellonicasta tuli vuonna 1562 solmitun avioliitton myötä Suomen herttuatar ja myöhemmin myös Ruotsin kuningatar. Katariinan avioliitto 11 vuotta nuoremman kunigas Kustaa Vaasan pojan, Herttua Juhana III:n kanssa oli täysin poliittinen. Avioliitto oli osa Juhanan pyrkimyksiä muodostaa Venäjän vastainen liittoutuma. Myös Venäjän Iivana IV Julma oli yrittänyt kosia Katariinaa, tuloksetta. Katariinan avioliitto Juhana III:n kanssa aiheutti närää myös Juhanan ja tämän veljen, Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n välille. Ruotsi oli nimittäin sodassa Puolan kanssa, samanaikaisesti kun Juhana nai Katariinan.
Katariina Jagellonica tunnetaan Suomessa parhaiten Turun linnassa asuneena Suomen herttuattarena. Katolisen Katariinan merkitys Ruotsin kuningattarena oli kuitenkin suuri. Hän toi mukanaan mannermaista renessanssityyliä, mutta myös uskontopoliittisia ristiriitoja, jotka vaikuttivat valtakunnan politiikassa pitkään hänen kuolemansa jälkeenkin.
Turun kautta muuallekkin Suomeen levinneet pöytätavat kuten haarukan käyttö ja käsien peseminen ovat Katariinan peruja. Katariinan saapuminen Turun linnaan 24 joulukuuta 1562, merkitsi linnan siirtymistä keski-ajalta renesanssin aikakauteen. Herttuan hovi Turun linnassa on ainoa esimerkki Suomessa vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Herttuattar toi saapuessaan myötäjäislahjoina muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli gobeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomessa ei tosiaan tätä ennen ollut laisinkaan. Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, joista suurin osa oli naisia.
Katariinan Turun linnaan tuomaa renesassihovielämää ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä Juhanan ja Eerikin riidat olivat kehkeytyneet sodaksi. Sodan seurauksena Herttua joutui veljensä vangiksi Ruotsiin. Katariina seurasi miestään vapaaehtoisesti vankeuteen. Vankeutta kesti syksyyn 1567, jolloin Eerik syrjäytettiin valtaistuimelta. Saman vuoden syyskuussa Juhana huudettiin Ruotsin kuninkaaksi, ja 10. heinäkuuta 1569 Katariina kruunattiin miehensä rinnalla Ruotsin kuningattareksi
Kohde 1001, Katariina Jagellonican sormus on suomalaisen kultaseppä Kari Hirvosen käsialaa. Nyt huutokaupattavksi tuleva sormus on lähes täydellinen kopio aikanaan Katariina Jagellonicalle kuulunesta sormuksesta. Sinisin topaasein ja brilijanttihiotuin 0,37ct timantein (TW/VVS) koristeltu kultasormus eroaa alkuperäisestä hieman ainoastaan muodoltaan, jota on pyritty tekemään käytännöllisemmäksi.
2. Kuningatar Kaarina Maununtytär
Kohde 1002, Kaarina Maununtytär korvakorut. Kultaa, sinisiä topaaseja sekä 0,53 ct briljanttihiottuja timantteja. Kari Hirvonen, Ofelia Jewelery.
Kaarina Maununtytär 1550-1612, oli Ruotsin kuninkaan Eerik XIV:n vaimo, toisin sanoen hän oli myös Katariina Jagellonican käly. Kaarina Maununtytär oli Ruotsin Kunigatar vain 87 vuorokauden ajan, kunnes hänet ja seistemäntoista vuotta vanhempi Eerik XIV syöstiin vallasta. Suurin syy vallan menetykselle oli Kaarinan talonpoikainen, aateliton tausta. Kaarinan ja Eerikin välistä avioliittoa pidettiin lähes skandaalinomaisena uutisena, ja pari menikin aluksi salaa naimisiin. Vain 15-vuotiaana ensimmäisen lapsensa Eerikin kanssa saanut Kaarina esiintyi hovissa virallisesti Eerikin nuorimman sisarpuolen, kunigas Kustaa Vaasan tyttären, prinsessa Elisabet Vaasan hovineitona.
Syyskuussa 1568 Ruotsin aatelisto pakotti Eerikin luopumaan Ruotsin kruunusta ja vangitsi tämän sekä Kaarinan. Uudeksi kuninkaaksi asetettiin Eerikin nuorempi veli, herttua Juhana III, jonka Eerik oli siis aiemmin vanginnut Turun linnassa. Kruununsa menettänyt nuori kuningatar lähetettiin nyt puolestaan Turun linnaan Suomeen, vangittuna yhdessä miehensä ja pienten lastensa Sigridin ja Kustaan kanssa, vuonna 1570. Myöhemmin heidät siirrettiin uudelleen Ruotsiin, jossa pariskunta lopulta erotettiin väkivaltaisesti toisistaan ja Kaarina siirrettiin lapsineen ilman Eerikiä takaisin Turun linnaan. Kaarinan ja Eerikin seitsemänvuotias poika Kustaa vietiin Kaarinalta vielä vuonna 1575. Kaarina vapautettiin Eerikin kuoltua vuonna 1577, mutta poikansa hän tapasi seuraavan ja ainoan kerran Tallinnassa vasta 21 vuoden jälkeen.
Valtaistuimen, miehensä ja poikansa menettänyt Kaarina sai langoltaan Ruotsin kuningas Juhana III:lta vapautumisensa jälkeen omistukseensa Liuksialan kartanon Kangasalan pitäjästä. Siellä hän vietti loppuelämänsä. Kaarinaa on arvostettu ja rakastettu Suomen ”omana kuningattarena”, sillä hän vietti vuosikymmeniä Liuksialan kartanossa. Kaarina haudattiin 21. maaliskuuta 1613 Turun tuomiokirkkoon Tott-suvun kuoriin.
Kaarinan uskotaan tehneen kaksi pidempää matkaa 35 Liuksialan vuotensa aikana. Lokakuussa 1582 hän matkusti vierailemaan Tukholman hovissa. Tukholman vierailulla hänellä oli mukanaan 16-vuotias tytär Sigrid, joka oli Kaarinan ainoa jäljelle jäänyt perheenjäsen. Äidin ja tyttären ottivat Tukholmassa vastaan Juhana III ja Katariina Jagellonica ja eräässä sen aikaisessa kirjeessä kerrotaan Kaarinan saaneen Katariinan ansiosta takaisin ne korut ja muut henkilökohtaiset esineet, jotka hän oli menettänyt vangitsemisen yhteydessä 14 vuotta aiemmin.
Kohde 1002 toukokuun huutokaupassa on Kaarina Maununtytär korvakorupari. Korvakorut ovat Ofelia Jeweleryn entisen omistajan, nykyään eläkkeellä olevan kultaseppä Kari Hirvosen käsialaa. Kuvassa yksi korvakoru. Korvakoruissa on keskellä siniset topaasikivet, joita reunustavat pienemmät topaasit sekä timantit (TW/VVS).
3. Venäjän keisarinna Katariina I
Katariina I muotokuva / Kohde 1000, Katariina I sormus.
Kohde 1000, Katariina I sormus. Kultaa, turmaliinejä ja 0,20 ct timantteja.
Kari Hirvonen, Ofelia Jewelery
Katariina I (venäjäksi Jekaterina I, tai Jeketerina Aleksejevna Mihailova)1683/1684-1727, oli Venäjän keisarikunnan hallitsija yhdessä miehensä Pietari Suuren kanssa vuosina 1724–1725 ja tämän kuoltua nimellisesti yksinvaltias kahden vuoden ajan omaan kuolemaansa asti. Katariina oli Pietari Suuren toinen puoliso, virallisesti vuodesta 1712, ja tulevan keisarinna Elisabet Petrovnan äiti.
Nykyisen Latvian (silloisen Ruotsin) alueelta vaatimattomasta suvusta kotoisin ollut Katariina I oli kastenimeltään Marta Helena Skowrońska. Talonpoikasperheeseen syntyneen Katariinan elämään vaikuttivat sodat ja sen tuomat ongelmat, niin hyvässä kuin pahassakin. Hänen puolalasitaustaiset vanhempansa menehtyivät molemmat ruttoon, eikä ensimmäinen avioliitto tuonut toivottua turvaa. Katariina oli naimisissa ensimmäisen aviomiehensä, Ruotsalainen rakuuna Johan Crusen kanssa vain vajaan viikon, ennen Ruotsin sotajoukkojen vetäytymistä pois alueelta.
Venäläisten valtauksen myötä osa kaupungin asukkaista siirrettiin muualle ja Katariina päätyi Moskovaan. Moskovassa kaunis Katariina pääsi ruhtinas Aleksandr Menšikovin talouteen. Ruhtinas Mensikov oli Pietari Suuren läheinen ystävä. Katariinasta tuli ruhtinaan läheinen ja pitkäaikainen liittolainen ja Pietari Suuren rakastajatar.
Katariina nousi Pietari Suuren viralliseksi puolisoksi 1712, Turkissa käytyjen rauhanneuvottelujen myötä. Pari meni kuitenkin salaa naimisiin jo 1707. Katariinalla katsotaan olleen suuri vaikutus rauhanneuvottelujen kulkuun ja sen uskotaan olevan syy hänen ja Pietari Suuren julkiselle avioliitolle. Myöhemmin, vuonna 1724 Katariina kruunattiin Pietarin viralliseksi kanssahallitsijaksi, Venäjän keisarinnaksi. Katariina ja Pietari saivat yhteensä 9 lasta, joista vain kaksi selvisi aikuisikään saakka. Katariina kuoli itsekkin nuorena, vain 43-vuotiaana.
Yllä näkyvän kuvan kohde 1000, on 8,5g painava kullasta tehty turmaliini-timanttisormus. Katariina I:n sormuksen perusteella suunniteltu historiallinen sormus on Kari Hirvosen käsialaa. Yhdeksän turmaliinikiveä sekä brilijanttihiotut 0,20ct timantit antavat upean, kuninkaallisen vaikutelman.
4. Prinsessa Sofia Albertina
Kohde 1084, Prinsessa Sofia Albertinan korvakorut painavat 15,8g ja ne on valmistettu kullasta. Koruihin on istutettu ametisti sekä sitriini kivet, sekä pieniä kordieriittejä. Ametisti- ja sitriinikiveä ympäröivät brilijanttihiotut timantit (1,40ct) joiden laatuluokitus on TW/VVS. Huom. kuvassa vain yksi korvakoru.
Kohde 1083, Prinsessa Sofia Albertina sormus ja kohde 1084, prinsessa Sofia Albertina korvakorut. Kultaa, ametistejä, sitriinejä, kordieriittejä sekä 1,40 ct briljanttihiottuja timantteja. Kari Hirvonen, Ofelia Jewelery.
Prinsessa Sofia Albertina 1753-1829 oli Ruotsin kuningas Adolf Frederickin ja Preussin prinsessan Louisa Ulrikan tytär. Hän oli sekä Ruotsin, Norjan, että pitkään nykyisen Tanskan ja Saksan alueella hallineen Holstein-Gottorpin hallitsijasuvun prinsessa. Itseasiassa prinsessa Sofia jäi Holstein-Gottorpin ruotsalaisen haaran viimeiseksi prinsessaksi. Myös edellisessä kappalleessa mainitun Katariina I:n tyttären Elisabetin aviomies, alunperin Preussin alueella syntynyt Pietari III kuului Holstein-Gottorp hallitsijasukuun. Sofia toimi myös Quedlinburgin nunnaluostarin viimeisenä prinsessa-abbedissana ja oli näin ollen myös silloisen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan nukkehallitsija. Sofia kuului myös Italialaiseen taideaktemiaan Accademia di San Lucaan.
Prinsessa Sofia ei ollut aivan tavanomainen prinsessa. Prinsessa ei mennyt elämänsä aikana laisinkaan naimisiin, eikä hänellä täten ole virallisesti vahvistettuja jälkeläisiäkään. Naimattomuuteen vaikutti eniten Sofian äiti, joka halusi turvata oman selustansa pitämällä Pyhän saksalais-roomalaisen kesarikunnan ”hallitsijan”, eli Sofian, lähellään. Osa syy tälle voi olla se, että Sofian äiti ja silloin hallinnut kunigas, sofian veli Gustav III eivät tulleet keskenään toimeen.
Äitinsä kuoleman jälkeen tanssimisesta, näyttelemisestä ja seuraelämästä nauttinut prinsessa eleli tyytyväisenä veljensä Ruotsin kuningas Gustav III:n hovissa. Hovissa on tiettävästi vietetty melko vapaata elämää, ja yleinen huhu on, että myös prinsessa Sofia olisi äitinsä kuoleman jälkeen synnyttänyt lapsen eräälle hovin jäsenelle. Tätä ei kuitenkaan ole koskaan vahvistettu.
Kohteet 1083 Prinsessa Sofia Albertinan sormus sekä kohde 1084 Prinsessa Albertinan korvakorut ovat molemmat Kari Hirvosen käsin tekemiä koruja. Sekä korvakorut että sormus ovat kullasta tehtyjä ja ne on koristeltu ametistein, sitriinein, kordieriitein ja timantein. Täysin käsintehdyt korut ovat Hirvosen Ofelia Jewleryn prototyyppejä.
Kohde 1083, Prinsessa Sofia Albertina sormus. Kultaa, ametistejä, sitriinejä sekä brilianttihiottuja 0,72ct timantteja. Korun paino on 9,5g ja sen timantit ovat todella hyvä laatuisia, eli omaavat TW/VVS luokituksen.
Teksti Jenny Sirén
Kuvat Ofelia Jewelery
{{cta(’b16b090f-489f-4eb4-92f6-2779b0c6470d’)}}
