Helanderin matkapäiväkirja seuraa Helanderin ja Matkahaukan antiikkimatkaa Budapestiin. Yli kaksikymmentä vuotta alalla toiminut matkanjohtaja Antti Haukkamaan sekä Helanderin asiantuntijaoppaat Merja sekä Jenny Sirén dokumentoivat antiikkimatkan kohokohdat Aarre-blogin lukijoille.
Päivämme alkaa aikaisin, kun seurueemme lähtee bussikuljetuksella kohti Ecserin antiikkitoria. Tori sijaitsee Budapestin ulkopuolella, noin 20 minuutin ajomatkan päässä keskustasta. Jo vuosia toiminnassa ollut tori tarjoaa esineitä aina suurista huonekaluista lähtien, siroihin koruihin saakka. Antiikin ystäville löytyy takuu varmasti jotakin, mutta myös vintagen ja MCM:n (Mid Century Modern) ihailijat saattavat yllättyä täällä positiivisesti.
Ihmisvilinä torin kahdella pienellä sivukujalla alkaa jo aikaisin. Varhaisimmat asiakkaat saapuvat tänne huhujen mukaan jo viidelta aamuyöllä, vaikka virallisesti tori aukeaakin yleisölle yhdeksältä aamulla. Kuva: Huutokauppa Helander, Jenny Sirén.
Löysimme torilta myös pohjoismaalaisia esineitä, kuten nämä melko kookkaat Rosenthalin valmistamat, Björn Wiinbladin suunnittelemat The Seasons -seinälautaset. Hintakin oli ihan kohdillaan, 40 € kappaleelta. Kuva Huutokauppa Helander, Jenny Sirén.
Torikauppias pitämässä huolta myyntiartikkeleistaan. Kuva: Huutokauppa Helander, Jenny Sirén.
”Tallirakennus toimi tallina vain vajaan vuoden, koska tuuli kantoi hevosten hajut kreivittären nenään ja uudet tallit rakennettin sitten kilometrin päähän” kertoo linnan suomalainen isäntä Ari Kupsus, ryhmämme seistessä Helanderin Aarre-blogistakin tutuksi tulleen barokkipalatsin sisäpihalla. Hulppean rakennuksen (tai oikeammin sanottuna linnan) historia on sekä huima, että eriskummallinen. Linna käsittää päärakennuksen lisäksi kaksi sivusiipeä; niin kutsutun lasten linnan, vanhat hevostallit sekä entisen palvelijoiden siiven.
Kuvaa linnan sisäpihalta: keltainen päärakennus jää kuvassa vasemmalle ja suoraan edessä on nähtävissä lastenlinna, jossa linnan rakennuttaneen kreivin neljä lasta asuivat. Huomaa toisen kerroksen ikkunoita koristavat lapsenpää-aiheiset patsaat. Kuva: Jenny Sirén, Huutokauppa Helander.
Uinuvassa Izkan Pyhän Yrjön kylässä (Iszkaszentgyörgy), Unkarin Fejer-läänissä sijaitsevassa linnassa on ollut lukuisia arvovaltaisia asukkaita, aina kreivittäristä paronittariin saakka. Linnaa asuttivat aristokraatit aina toiseen maailmansotaan saakka.
Linnan rakentaneen kreivin elämä on nykyihmisen elämään verrattuna ollut suorastaan erikoista. Mm. lapsiin suhtauduttiin tuohon aikaan täysin erilailla. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kreiviparin lapset asuivat omassa siivessään ja saivat vierailla linnan muissa tiloissa ainoastaan aamulla (kun lapset vietiin linnaan toivottamaan vanhemmilleen hyvää huomenta) tai erillisen luvan kanssa. Lapsilla ei myöskään ollut lupa puhua. Kreivillä ja hänen vaimollaan oli nykypäivän stannardeihin verrattuna myös hulppea määrä maallista omaisuutta. Useiden linnojen ja muun irtaimiston lisäksi he omistivat mm. yhdeksät hevoskärryt, viidet kreiville ja neljät kreivittärelle.
Linna on periytynyt sen ensimmäisien omistajien jälkeen joko siellä asuneiden aatelisten jälkeläisille tai lähisukulaisille. 1900-luvun alussa linnaa asutti eräs paikallinen paronitar perheineen. Myös Suomen suurlähetystö on pitänyt linnassa majaansa sodan aikana. Suomen suurlähetystön evakkoaika oli itseasiassa aatelisperheelle melkoinen onnen potku, nimittäin se suojeli paronittaren perhettä sodan aikana. Perhe pakeni kaksi päivää sen jälkeen, kun suurlähetystö oli lähtenyt linnasta ja vienyt mukanaan sen diplomaattisen koskemattomuuden.
Takaisin lapsuuden kotiinsa paronitar pääsi vasta seuraavan suomalaisen vuokralaisen, Ari Kupsuksen kutsusta 2000-luvulla. Nyt paronittarella on linnassa oma huone, tai oikeastaan sali.
Linnassa 18-ikävuoteen asti asunut paronitar sai vanhan huoneensa takaisin, kun linnan suomalainen isäntä Ari Kupsus sisusti sen ja kutsui nyt yli 90-vuotiaan paronittaren kylään. Kuva: Huutokauppa Helander.
Linnan pääsalissa on mm. Helanderiltakin ostettuja kalusteita, kuten etualalla näkyvä sohvaryhmä. Kuva: Jenny Sirén, Huutokauppa Helander.
Ryhmämme siirtyi Kupsuksen isännöimästä linnasta lounaalle, lähellä sijaitsevaan Károlyi-suvun linnaan. Károlyin linna (Kárloyi Chateau) sijaitsee Fehérvárcsurgón kylässä Unkarin länsipuolella, noin 80 kilometrin päässä Budapestin keskustasta, lähellä Székesfehérvárin kaunista barokkikylää, jossa moni Unkarin kuninkaista kruunattiin aikanaan.
Károlyi linnan pääsisäänkäynti. Kuva: Huutokauppa Helander, Jenny Sirén.
Saimme linnaan saavuttuamme melko ainutlaatuisen tilaisuuden, kun Károlyi-sukuun kuuluva, linnassa nykyisinkin asuva Kreivitär päätti ottaa ryhmämme vastaan henkilökohtaisesti. Kreivittären linnakierrosta edelsi vielä linnan keittiön loihtima, kolmen ruokalajin lounas.
Kárloyin linna ei ole sisältä ihan yhtä vakuuttava, kuin Kupsuksen isännöimä barokkipalatsi upeine sisustuksineen mutta ehdottomasti vierailun arvoinen. Rakennus koostuu kahdestakymmenestä huoneesta, useita kirjastoista, kahdeksasta kokoustilaksi muunnetusta salista, ravintolasta sekä 500 neliömetrin kokoisesta barokki-kellarista. Valtavan pihamaan lisäksi linnassa toimii hotelli ja se on suosittu paikka esimerkiksi häiden pitämiseen.
Károlyin linna kuuluu tätä nykyä Unkarin valtiolle, mutta suku on vuokrannut sen takaisin itselleen. Kuvassa linnan terassilla omistajiaan odottavat kultaisetnoutajat. Kuva: Huutokauppa Helander, Jenny Sirén.
Päätämme vauhdikkaan päivämme rentoutuen Danibus spa -hotellimme kylpylässä. Unkarin kylpyläkulttuuri sai alkunsa Budapestin alueelta Rooman valtakunnan aikoihin, jolloin siellä sijaisti pääosin sotilastukikohtana toiminut, muinainen Aquincumin kaupunki. Sanotaan, että roomalaiset valoittivat alueen nimenomaan hyödyntääkseen sen monia luontaisia kuumia lähteitä, sekä Tonavan vesivarantoja.
Paikallinen kylpyläkulttuuri on näkynyt myös alueen nimeämishistoriassa kautta aikojen. Tiesitkö esimerkiksi sen, että Tonava on melkein kaikilla muilla kielillä Danibus, kun taas sana Aquincum juontaa juurensa alueen alkuperäisestä nimestä Ak-ink (veden runsaus).
Teksti: Jenny Sirén
Kuvat: Merja Sirén, Huutokauppa Helander.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
{{cta(’0aa95699-43ba-45e6-8f4d-d0a74aba5c4a’)}}
{{cta(’fbc68b47-25df-4dac-9c43-a02540346a0c’)}}
{{cta(’655aafce-3dc7-4250-a237-8ab210ae2321’)}}
{{cta(’6742511e-ff86-4903-83d5-e23b5555a90d’)}}
