Gunnel ”Kinneli” Nyman oli suomalaisen taidelasin edelläkävijä ja tienraivaaja, sekä esimerkki menestyneestä naistaiteilijasta. Kuva: Design in Finland
Missä piilee esineiden salaisuus? Gunnel Nyman kysyy paljon siteeratussa artikkelissaan ”Lasi”, joka on harvoja taiteilijan itsensä tallentamia ajatuksia taiteesta ja sen merkityksestä. Hän kirjoittaa lasista ja sen maagisesta tenhovoimasta kuin rakastunut nainen. Artikkelista nousee korostuneesti esiin lasinpuhalluksen ratkaisevan hetken merkitys. ”Sekunnissa se vangitsee katkelman elämästä, pisarankirkkaan ilmakuplan tai hienosti piirtyneen savukiehkuran ja säilyttää sen ainaisesti. Tämä on kiehtovaa ja houkuttelevaa. Ajatus palaa hyönteiseen meripihkassa, ja toivoisi voivansa valaa kimaltelevan timantin vedenkirkkaan lasikimpaleen sisään tai piilottaa sinne lapsen painavan kyyneleen.”
Nymanin taidekäsitystä hallitsee romanttinen juonne. Hän kirjoittaa lasista materiaalina, jolla on sielu, olemus, jonka saattoi vangita. Rationaalisuuden tuulten puhaltaessa tämä ajatus jäi hetkeksi taka-alalle ja esineitä pyrittiin arvottamaan tunnevapaasti puhtaan muodon tai funktionalisuuden perusteella.
Harri Kalha määrittelee Nymanin lyyriseksi modernistiksi. Ikään kuin kahden suuntauksen välimaastoon: -Luulen, että Nymanin runollinen ajatus siitä, että elotonkin elementti oli taitavan taiteilijan kautta herätettävissä henkiin, on jälleen ajankohtainen. Minua kiehtoo arvioida taide-esineitä muodon ohella myös sen perusteella, tavoittavatko ne jotain inhimillistä.
Nymanin lasiesineen sisään vangittu kuin savu, tai ilmakupla tuo mieleen lasiin vangitun hetken. Syyskuu 2015, kohdenumero 75. Happosigneerattu taidelasi, valmistaja Nuutajärvi. Vasarahinta 650 €.
Nymanin lasissa on mukana myös liike: kuplien porina, lasimassan kierre tai lasiin upotettu filigraaniserpentiininauha luo vaikutelman kuin lasi olisi herännyt henkiin. Joulukuu 2015, kohdenumero 1251. Signeerattu taidelasi, valmistaja Nuutajärvi. Vasarahinta 1000 €.
Gunnel Gustafsson syntyi vuonna 1909 Turussa. Hänet hyväksyttiin huonekalupiirtäjän linjalle Taideteollisuuskouluun eli Ateneumiin vuonna 1928, josta hän valmistui 1932. Nymanista uraauurtavan perustutkimuksen tehnyt Birgitta Mathiesen mainitsee Nymanin taiteilijauran alkumetrien tärkeänä kokemuksena vierailun Tukholmassa, vuonna 1930 pidetyssä funktionalismia ja modernia lasimuotoilua esittelevässä Taideteollisuusnäyttelyssä. Tämän rinnalla Mathiesen korostaa Gunnel Nymanin taidekäsityksen pohjana opettaja Arttu Brummerin vaikutusta, joka oli Nymanille tärkeä esikuva ja innoittaja. Tässä kohtasivat kaksi osittain vastakkaista taidenäkemystä: järkeistys ja intuitio. Brummerin tulkinta funktionalismista, jossa käytännöllisyys ei kuitenkaan koskaan ajanut subjektiivisuuden edelle on epäilemättä vaikuttanut voimakkaasti myös Nymanin taiteeseen.
Kenties opiskeluaikainen yritysvierailu Riihimäen tehtaille innosti Gunnel –tuolloin vielä- Gustafssonia kiinnostumaan lasista materiaalina. Vierailu tehtiin Arttu Brummerin johdolla, ja opettaja lienee kannustanut oppilastaan lasimuotoilun pariin. Nymanin kyseiselle tehtaalle suunnittelema ns. antiikkilasinen mehuastiasto vuodelta 1932, oli hänen ensimmäisiä tuotantoon tulleita mallejaan. Gunnel Nymanin loi nimeä ottamalla menestyksekkäästi osaa useisiin eri kilpailuihin ja näyttelyihin. Suunnittelukilpailujen kautta ovet aukenivat Nymanille myös eri tehtaille, kun voitokkaita astiastoja tai näyttelyesineitä otettiin niihin tuotantoon.
Harri Kalhan näkemys Gunnel Nymanin lasin kolmikertaisesta viivasta kiehtoo minua. Kalhan mukaan lasiesineen ulkoviivan ja sisäviivan ohella kolmannen, sisäisen viitteenomaisen viivan muodostaa lasikerrosten välissä olevien ilmakuplien, väriverhon tai savun muoto. Kuvassa huhtikuussa 2017, kohdenumerolla 84 myyty happosigneerattu taidelasi. Valmistaja Nuutajärvi, vasarahinta 320 €.
Kuplalasitekniikkaa käytettiin myös yksinkertaisemmassa muodossa käyttölasissa. Esineitä valmistettiin 1970-luvulle saakka. Kuva: Tammikuu 2016, kohdenumero 284: Piikkimuottiin puhallettua lasia, vasarahinta €. Esimerkkejä Helanderilla myydyistä muista Nymanin juomalaseista: Huhtikuu 2015, kohdenumero 942794672.
Nykytermein hänen työnkuvansa voisi luonnehtia freelanceriksi. Gunnel Nymanin tunnetaan ennen kaikkea lasiesineistään, mutta hänen urastaan muodostui monipuolinen hänen tehdessään aluevaltauksia myös huonekalujen, valaisimien, hopean, keramiikan ja sisustustekstiilien puolella.
”Kuvaavaa perhe-elämän ja taiteilijaelämän saumattomasta yhteydestä ovat Nymanin perhearkistossa säilyneet liput ja laput, joissa kauppalistat ja luonnokset ovat sulassa sopusoinnussa keskenään”
Nyman avioitui vuonna 1936 varatuomari Gunnar Nymanin kanssa ja he saivat kolme lasta. Hän ennätti luoda näyttävän uran, vaikka sotavuodet sekä kolmen tyttären syntymä ajoittuvat päällekkäin aktiivisten työvuosien kanssa. Nymanille perhe-elämä oli tärkeää, hän työskenteli kotonaan, monesti iltaisin tai yön tunteina lasten nukkuessa. Kuvaavaa perhe-elämän ja taiteilijaelämän saumattomasta yhteydestä ovat Nymanin perhearkistossa säilyneet liput ja laput, joissa kauppalistat ja luonnokset ovat sulassa sopusoinnussa keskenään.
Huolimatta siitä, että varsinaiset työvuodet jäivät taiteilijan aikaisen poismenon johdosta lyhyiksi, hänen tuotantonsa oli mittava. Hän työskenteli Riihimäen-, Nuutajärven-, Iittalan- ja Karhulan lasitehtaille. Lisäksi hän suunnitteli valaisimia Taito Oy:lle ja Idmanille sekä huonekaluja mm. Bomanille, Huonekaluteollisuus Oy:n kanssa H.J. Grönroosille ja Keravan puusepäntehtaiden kanssa Stockmannille. Vuonna 1945 hän voitti taideteollisuusyhdistyksen vuosinäyttelyssä kalustollaan Suomen taideteollisuusyhdistyksen päävoiton.
Kuva: Tammikuussa 2015 huutokaupattu taidelasi, kohdenumero 7. Valmistaja Iittala, vasarahinta 320 €
Gunnel Nymanin tuotanto jakautuu kahdelle eri vuosikymmenelle: 1930-luvulle, jolloin hänen töissä käytettiin vielä runsasta hiontaa ja kaiverrusaiheet olivat kansanomaisia sekä uskonnollisia. Nymanin tunnetuin kaiverrettu esine oli Kalavati, joka valmistettiin vuoden 1937 Pariisin Maailmannäyttelyyn. Vati palkittiin näyttelyssä kultamitalilla. Kalavadin malli oli epäsymmetrinen, kalan muotoja mukaileva, mikä herätti huomiota omana aikanaan.
Pia Maria Montonen kirjottaa modernin lasin historian Suomessa alkaneen Gunnel Nymanista, etenkin hänen 1940-luvun lasiesineistään, jolloin hän löysi selkeän oman linjansa. Ne olivat ensimmäisiä suomalaisia puhtaan veistoksellisia lasiesineitä. Useat eri tutkijat nostavat esiin Fasetti I kristalliesineen käänteentekevänä, se oli myös Nymanin oma suosikki. Nymanin vaikutus ulottuu voimakkaasti myös 1950-luvun modernismin aikaan, vuosikymmenelle Nymanin kuoleman jälkeen: hänen tuotantoaan esiteltiin vielä 1950-luvun näyttelyissä, ja hänen suunnittelemansa tuotteet pysyivät tehtaiden mallistoissa. Nyman myös palkittiin postuumisti kuolemansa jälkeen Milanon Triennaalissa vuonna 1951.
Kerrotaan, että Calla-lasiesinettään varten Nyman toi lasihyttiin oikean kallan demonstroimaan esineen esikuvan linjakkaita muotoja. Kuva: Elokuu 2016, kohdenumero 21. Signeerattu Calla-taidelasi, valmistaja Riihimäenlasi. Vasarahinta 1083€.
Munankuori on yksinkertaisen elegantti. Kuva: Syyskuu 2016, kohdenumero 90. Signeerattu Munankuori-taidelasi, valmistaja Iittala. Vasarahinta 207€.
Luonto oli vahva innoittaja Nymanin töissä. Hän kuitenkin käsitteli motiiviaan pelkistäen, abstrahoiden, kunnes alkuperäinen aihe oli enää vain aavistuksenomaisesti nähtävillä. Työskentelytavaltaan häntä on usein verrattu Helene Schjerfbeckiin, jonka samaa aihetta pelkistäen toistavissa maalauksissa oli lopulta jäljellä alkuperäinen motiivi vain henkäyksenomaisena viivana tai punaisena pisteenä.
Nyman hakeutui lasihyttiin seuraamaan lasimestareiden työskentelyä, joten hän ymmärsi lasia myös käsityöläisen työn kautta. Hän tiesi miten lasi käyttäytyy ja miten arvaamaton se saattoikaan olla. Hän arvosti lasinpuhaltajia ja nosti näyttelyissä myös heidän nimensä esiin avustajinaan. Tämä oli harvinaista, sillä tuolloin esineet esiteltiin puhtaasti muotoilijan työn tuotoksina.
Nyman oli läsnä lasihytissä, kuvaillen lasinpuhaltajille tarkasti, millaisen lopputuloksen hän haluaa. Mathiesenin mukaan hän oli kuvaillut haluavansa Helminauhana tunnetun lasiesineen kuplien ympäröivän lasiesinettä kuin ne laskeutuisivat helminauhana naisen kaulan ympärille. Kuva: Syyskuu 2015, kohdenumero 1210. Signeerattu helminauhainen taidelasi, valmistaja Nuutajärvi. Vasarahinta 850 €.
Tiettyä violetin väriä ”Nymanin lilaa” valmistettiin Nuutajärvellä aikoinaan vain taiteilijan lasiesineisiin. Kuva: Kesäkuu 2017, kohdenumero 264. Signeerattu taidelasimalja vuodelta 1954, valmistaja Nuutajärvi. Vasarahinta 200 €.
Nymanin lasiesineissä ohuita värihuntuja löytyy tyypillisimmillään vaalean kellertävinä ja violetteina. Kuva: Tammikuu 2017, kohdenumero 994, vasarahinta €.
Myös taiteilija Gunnel Nymania itseään ympäröi salaperäisyys, aivan kuin ohut savu- tai väriverho, joka verhoaa myös hänen useita lasiesineitään. Eräs syy tähän oli hänen aikainen poismenonsa. Taiteilija menehtyi syöpään nuorena, vain 39 vuotiaana kolmen lapsen äitinä. Nymania on tutkittu jälkikäteen, mutta yleensä etäältä, taiteilijaa tuntematta. Jäljelle jäi oikeastaan vain taide.
Nymanin muistokirjoituksessa, Suomen Kuvalehdessä, kirjoitettiin taiteilijasta hyvin kauniisti: ”Hänen käsissään lasi ei ole enää ainetta. Se oli hänen instrumenttinsa, jolla hän ilmensi hienot sielunliikkeensä.” Ylevöittävä tyyli liittyy aikakauden kirjoitustapaan, jolla glorifioitiin taiteilijoita ja rakennettiin myyttistä kuvaa lasiin sielunsa vanginneesta taiteilijattaresta.
Liian aikaisin menehtyneestä naistaiteilijasta on muodostunut myytti, myös myöhemmässä tutkimuksessa. Taiteilija ja hänen teoksensa sekoittuvat, muodostaen yhden erottamattoman kokonaisuuden. Nymanin teosten tulkintakehyksessä onkin viitattu lähes aina taiteilijaan itseensä, kuinka hänen työnsä ilmentävät taiteilijan omaa sisäistä ja ulkoista kauneutta, eleganssia, ikään kuin hän olisi jättänyt töihin myös osan itseään. Hänen taiteilijakuvaansa ei liity mitään ristiriitaisia sävyjä, se on kuin hänen tuotantonsa: lyyristä, puhdasta ja virheetöntä. Eräs kauneimmista Nymanin lasiesineistä on mielestäni Ruusunlehti, joka jäi hänen viimeiseksi Nuutajärven taidelasiesineekseen. Se on yhtä aikaa naisellinen, romanttinen, yksinkertainen ja pelkistetyn elegantti.
Taidehistorioitsijana minuakin kiehtoo tulkita hänen teoksiaan myös taiteilijan oman persoonan ja elämän kautta. ”Ylösnousemus” niminen lasityö vuodelta 1947 herättää mielessäni aina häivähdyksen surua, onhan se tehty vain vuosi ennen taiteilijan poismenoa, taiteilijan kenties jo aavistaessa tulevan kohtalonsa. Erityisen surulliselta tuntuu lahjakkaan taiteilijan, puolison ja äidin menehtyminen luomistyönsä kukoistuksen hetkillä. Sairautensa Nyman kantoi ylväästi, eikä antanut sen sammuttaa elämäniloaan tai rakkauttaan työtään kohtaan. Jälkipolvet voivat vain ihailla hänen aikaansaannoksiaan ja pohtia, mitä kaikkea hän olisi vielä voinutkaan luoda?
Teksti: Huutokauppakuiskaaja, taidehistoroitsija, tutkija.
Kuvat: Huutokauppa Helander, Designinfinland.com
Lähteet:
Toim. Lauren: Lasiin vangittu kauneus –Gunnel Nyman -100 vuotta
Koivisto, Lauren: Suomalaisen taidelasin kultakausi
Toim. Koivisto: Suomen lasimuseo, Riihimäen lasia
Hämeen Sanomat 23.4.2009
Kansallisbiografia
Yle AreenaGunnel Nyman Lasin runoilija
Sinua saattaisi kiinnostaa myös:
{{cta(’41b8610b-41b5-4e91-a2d2-f49a6734de2d’)}}
{{cta(’5747131e-5224-4e62-bc97-a67536272294’)}}
